Hankkeet

Kansallinen nurmiohjelma

Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä
15 lokakuu 2019

Hanke: 
Kesto: 2/2019-12/2019

Nurmet ovat maamme yleisin pellonkäyttömuoto ja niillä on suuri taloudellinen merkitys Suomelle. Noin puolet maataloustulosta tulee nurmentuotantoon perustuvasta maidon- ja naudanlihan tuotannosta ja nurmea hyödyntävät myös lampaat, hevoset ja vuohet.

Olosuhteet Suomessa ovat edulliset nurmenviljelylle, sillä meillä on riittävästi vettä ja au-ringon säteilyä sekä viileä kesä. Nurmialaa voidaan hyödyntää koko maassa, myös niillä alu-eilla, joilla muu viljely ei luonnonolosuhteiden vuoksi ole tuottavaa.

Nurmikasvit ovat tärkeitä viljelykierrossa ja niillä voidaan ylläpitää luonnon monimuotoi-suutta. Luomuviljelyssä nurmia käytetään viherlannoituksena erityisesti kasvinviljelyti-loilla ja luomun periaatteisiin kuuluu tasapaino peltoviljelyn ja kotieläintuotannon kesken.

Nurmituotanto on ensisijaisesti märehtijöiden rehuntuotantoa. Sen lisäksi meillä on nur-mia, joiden tärkein tavoite on vesiensuojelu (suojavyöhykenurmet), kasvihuonekaasupääs-töjen vähentäminen (turvepeltojen nurmet) tai luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen (luonnonhoitopeltonurmet, monimuotoisuuspelto/niityt). Ilmaston muuttu-essa nurmien kyky sitoa hiiltä ja parantaa maan rakennetta tulee entistä tärkeämmäksi.

Laiduntaminen antaa mahdollisuuksia eläinten lajinmukaiseen käyttäytymisen ja tukee eläinten hyvinvointia. Lisäksi nurmella on mahdollisuuksia energiantuotannossa, biotuot-teiden raaka-aineena ja tulevaisuuden uutena valkuaisen lähteenä myös yksimahaisille.

Tätä taustaa vasten Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti haun kansallisen nurmiohjel-man valmistelemiseksi saadakseen nurmea hyödyntävien toimijoiden yhteisen näkemys siitä, miten nurmituotannolla edistetään kestävää ruokajärjestelmää. Tällä hankkeella tar-jotaan tämä näkemys.

Tavoitteet:

(1) Selvitetään nurmea hyödyntävien toimijoiden kannalta ensisijaiset nurmituotantoon liittyvät tavoitteet. (2) kenen ja, mihin toimenpiteisiin tulee ryhtyä tavoitteiden saavuttamiseksi? (3) miten tuloksia voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti ja koordinoidusti?

Rahoittaja:

Maa- ja metsätalousministeriö

Tutkimusorganisaatiot:

Pellervon taloustutkimus PTT, vastuullinen johtaja Kyösti Arovuori MTK, Perttu Pyykkönen, hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Maitoyrittäjät, Henna Mero Pihvikarjaliitto, Susanna Heikkinen Suomen Lammasyhdistys, Petri Leinonen

Hankkeen Vastuullinen johtaja:

Hanna Karikallio

Hankkeen muut tutkijat:

Lisätietoja: