Hankkeet

Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus


26 lokakuu 2021

  • Hanke: 
    Kesto: 10/2021- 8/2022

    Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen, työllistymisvalmiuksien parantaminen ja työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen. Aktiiviset työvoimapalvelut pitävät sisällään mm. tukityöllistämistä, koulutusta ja kokeiluja. Työvoimapalveluita rahoitetaan verovaroin, joten rahat tulisi ohjata kohteisiin, jotka tuottavat parhaat tulokset pienimmillä resursseilla. Siksi kattava kuva palveluiden kustannusvaikuttavuudesta on tarpeellinen.

    Parhaassa tapauksessa aktiiviseen työvoimapoliittiseen palveluun osallistuminen johtaa työllistymiseen. Mutta aina näin ei ole, eikä se kaikkien palveluiden suora tavoite olekaan. Useissa palveluissa tavoitteena on muun muassa hyvinvoinnin tukeminen, kuntoutuminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Työllistymisvaikutuksia on mielekästä mitata ja myös verrata työvoimapalvelujen kustannuksiin, mutta näitä edellä mainittuja ”pehmeitä” tulemia ei havaita aineistosta ja niiden arvottaminen on vaikeaa. Työvoimapalveluiden kustannusvaikuttavuudesta on hyvin vähän tutkimusta niin Suomesta kuin kansainvälisestikin.

    Tässä tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa aktiivisten työvoimapalveluiden kustannuksista ja niiden vaikuttavuudesta Suomessa. Tutkimuksen lähtökohtana on rekisteriaineistoihin perustuva tilastoanalyysi. Pehmeiden tulosten arvottaminen on ongelma, mutta tässä hankkeessa perehdytään aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tehdään yhteenveto tuloksista. Näitä tuloksia linkitetään sitten kustannusanalyysiin siinä määrin kuin se on mahdollista.

    Lue tiedote hankkeesta eduskunnan sivuilta: https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Tarkastusvaliokunta_tyovoimapolitiikka_tutkimus_14102021.aspx 

    Tavoitteet:

    Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva aktiivisten työvoimapalveluiden kustannuksista sekä suhteuttaa työvoimapalveluiden kustannukset niiden hyötyihin eli vaikuttavuuteen. Aikaisemmin Suomessa tällaista analyysiä ovat tehneet Alasalmi ym. (2019) ja otammekin askeleen eteenpäin heidän tarjoamastaan lähtökohdasta. Alasalmen ym. (2019) arviossa vaikuttavuutta arvioitiin erilaisin työvoimapalveluiden luokituksin kuin kustannuksia, eivätkä he siten pystyneet suoraan vertaamaan kustannuksia ja hyötyjä toisiinsa. Me vältämme tämän ongelman valitsemalla arvioitavat työvoimapalvelujen kokonaisuudet saatavilla olevan kustannusaineiston mukaisesti. Näin arvioitavat kustannukset ja hyödyt vastaavat toisiaan siten, että pystymme tuomaan ne yhteen varsinaiseksi kustannus-hyötyanalyysiksi. On syytä huomioida, että työvoimapalveluilla on työllisyyden edistämisen ohella myös muita tavoitteita, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen. Kaikki palvelut eivät siis tavoittele suoraa tai välitöntä työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Muiden kuin työllisyys- tai tulovaikutusten mittaaminen rekisteriaineistosta on kuitenkin haastavaa. Tästä syystä sellaiset työvoimapalveluiden lopputulemat, jotka eivät suoraan vaikuta työllisyyteen tai tuloihin rajataan tämän tutkimuksen tilastoanalyysin ulkopuolelle. Kirjallisuuskatsauksen ja tiedonkeruun avulla pyrimme kuitenkin muodostamaan kuvaa työvoimapalvelujen muista kuin työllisyys- tai tulovaikutuksista eli ns. ”pehmeistä” vaikutuksista. Tutkimushanke koostuu neljästä toisiaan tukevasta työpaketista: 1) Kokonaiskuva, 2) Kustannusanalyysi, 3) Vaikuttavuusanalyysi , 4) Kustannushyöty-analyysi sekä 5) Johtopäätökset ja suositukset.

    Rahoittaja:

    Eduskunnan tarkastusvaliokunta

    Tutkimusorganisaatiot:

    PTT, Owal group

    Hankkeen Vastuullinen johtaja:

    Henna Busk

    Hankkeen muut tutkijat:

    Juho Alasalmi, Veera Holappa, Olli Oosi, Mikko Wennberg

    Lisätietoja:

    Henna Busk, 040 164 8136, henna.busk@ptt.fi