Suomalainen metsänomistaja 2020 / Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, Luke


30 heinäkuu 2020



  • Suomalainen metsänomistaja 2020 - Karppinen, Heimo; Hänninen, Harri; Horne, Paula (2020). Luonnonvarakeskus 2020.

    Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-961-3

    Tutkimusraportti tarjoaa ajantasaisen lähikuvan Suomen metsänomistajakunnasta. Raportissa kuvaillaan metsänomistajien ja tilojen taustapiirteitä, metsänomistuksen tavoitteita sekä puunmyyntejä. Muutoksia kuvataan vertaamalla nykytilannetta vuosien 1999 ja 2009 tietoihin. Valtakunnallisen tulosten lisäksi alueittaisia tuloksia on esitetty liitteessä 2. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2019 pääosin posti- ja verkkokyselyllä ja sitä täydennettiin Suomen metsäkeskuksen ja Digi- ja viestintäviraston tietojärjestelmistä saaduilla tiedolla. Kyselyyn vastasi 42,4 prosenttia kyselyn saaneista.

    Päätoimisten maatalouden harjoittajien osuus on selvästi laskenut ja tilalla asuminen vähentynyt. Joka kymmenes metsänomistaja on enää päätoiminen maatalousyrittäjä, ja vain runsas kolmasosa asuu vakinaisesti tilallaan. Viime vuosikymmenellä palkansaajien osuus on kasvanut selvästi. Kaupungistumiskehitys on kuitenkin ollut odotettua hitaampaa. Kuolinpesien osuus metsätiloista on kuluneen kymmenen vuoden aikana vähentynyt; enää joka kymmenes tila on kuolinpesän hallinnassa. Metsänomistajat ovat selvästi muuta väestöä vanhempia, keski-ikä on 62 vuotta. Ikäjakaumaa ja eläkeläisten osuuden kehitystä tarkasteltaessa voidaan kuitenkin päätellä, että metsänomistajien ikääntymiskehitys olisi taittumassa lähitulevaisuudessa. Naisten osuus metsänomistajista on 41 prosenttia, kun mukaan on luettu metsänomistus yksin, yhdessä puolison kanssa, yhtymän jäsenenä tai kuolinpesän jäsenenä. Metsänomistajat ovat entistä koulutetumpia. Koulutustason nousu on ollut erityisen nopeaa kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kehityksen myötä myös metsänomistajakotitalouksien tulotaso on kohonnut ja se on tällä hetkellä korkeampi kuin kotitalouksilla keskimäärin. Metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet yllättävään suuntaan 2000-luvulla: aineettomat tavoitteet eivät näyttäisi vahvistuneen. Sekä monitavoitteisten että virkistyskäyttäjien osuudet metsänomistajista ovat vähentyneet ja turvaa ja tuloja korostavien osuus noussut selvästi. Metsässä tekevien ja epätietoisten osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan. Puunhankinta-alueittaiset erot metsänomistajakunnan ja metsätilojen rakenteessa olivat vähäisiä.

    Yllä mainitut kehityssuunnat metsänomistajakunnan rakenteessa ja tavoitejakaumassa eivät näyttäisi heikentävän puun tarjontaa yksityismetsistä. Puumarkkinoilla on tapahtunut kuitenkin selkeä muutos: markkinoilla on yhä harvempi joukko metsänomistajia, mutta puukaupan koko on selvästi aiempaa suurempi. Tämä viittaa myös leimikkokoon kasvuun, mikä nostaa puunkorjuun tehokkuutta.