Metsänomistajat palveluiden käyttäjinä : Metsänomistaja 2020- tutkimuksen tuloksia / Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus

Metsäalan tutkimusryhmä
9 lokakuu 2020



  • Hänninen, H., Valonen, M. & Haltia, E. 2020. Metsänomistajat palveluiden käyttäjinä : Metsänomistaja 2020- tutkimuksen tuloksia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 63/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 63 s.

    https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546239

    Tutkimusraportti on osa Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisista perhemetsänomistajista ja heidän käyttäytymisestään. Tulosten perusteella metsänomistajien voidaan katsoa olevan varsin hyvin perinteisen henkilökohtaisen metsäneuvonnan piirissä. Kahdessakymmenessä vuodessa joukkoneuvonnan suosio on jopa kasvanut, mutta kurssien laskenut. Uusia sähköisiä palveluita, lukuun ottamatta Metsään.fi, metsänomistajat eivät ole vielä laajemmin ottaneet käyttöönsä, vaikka monet palveluista kyllä tiedetään.

    Metsänomistajista kaksi viidesosaa oli ottanut käyttönsä sähköiset metsävaratiedot ja yhtä suuri osuus oli teettänyt tilakohtaisen metsäsuunnitelman viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sähköiset metsävaratiedot olivat ainakin osalla (42 %) ne käyttöön ottaneista korvanneet tilakohtaisen suunnitelman, mutta lähes kolme viidesosalla oli käytössään molemmat. Vaikka metsänomistajille on runsaasti tarjolla ilmaislehtiä, myös maksullisia metsäalan lehtiä tilataan yllättävän paljon. Vähintään yksi metsäalan ilmaislehti tuli kotiin kolmelle neljästä metsäomistajasta ja ainakin yksi maksullinen lehti 45 prosentille. Verkossa lehtiä lukivat vain harvat. Puukaupan oli kilpailuttanut itse yhtä moni kuin oli valtuuttanut jonkin tahon hoitamaan kilpailutuksen, sen sijaan metsänhoitopalvelun kilpailuttamisessa valtuuttaminen oli yleisempää. Hieman yli puolet metsänomistajista oli vakuuttanut metsänsä, mikä vastasi metsäalasta liki kolme viidesosaa. Myrsky- ja hyönteistuhot olivat metsänsä vakuuttaneilla jonkin verran yleisempiä kuin niillä, joilla ei ollut vakuutusta.

    Neljäsosa metsänomistajista ilmoitti siirtyneensä jatkuvaan kasvatukseen kaikissa tai osassa metsiään; osuus on sama kuin vuonna 2011. Sen sijaan jatkuvaa kasvatusta harkitsevien osuus on romahtanut yli puolesta hieman yli kolmasosaan, ja kannastaan epävarmojen osuus kaksinkertaistunut yli viidesosaan. Tulos kertoo siitä epävarmuudesta, jota uuden kasvatusmenetelmän käyttöön liittyy. Noin puolelle neuvontaa saaneista metsänomistajista oli kerrottu jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäalan palveluiden käyttö riippuu suuresti siitä, miten metsänomistaja on tottunut päättämään metsiensä käsittelystä. Täysin itsellisiä päätöksenteon suhteen oli metsänomistajista vain neljäsosa. Valtaosa metsänomistajista kaipaa tietoa ja neuvoja päätöksentekonsa tueksi ja ainoastaan viidesosa mieluiten delegoi päätöksenteon metsäammattilaisille. Todennäköisesti palveluita tarvitsevien osuus kasvaa metsänomistuksen rakennemuutoksen edetessä.

    Tutkimusaineiston perustiedot saatiin Suomen metsäkeskuksen ja Digi- ja väestötietoviraston tietojärjestelmistä, joita täydennettiin posti- ja verkkokyselyllä keväällä 2019. Kyselylomake jakautui peruskyselyyn ja kolmeen erityisosioon, joista kunkin otos oli kolmasosa kokonaisotoksesta. Peruskyselyyn vastasi 6 542 metsänomistajaa (vastausprosentti 42,4) ja tässä tutkimuksessa käytettyyn palvelukyselyyn 2 193 henkilöä (42,7 %). Raportin tulokset koostuvat kummastakin lomakekyselystä. Katoanalyysien perusteella alle 55-vuotiaat ja yhteisomistustilojen omistajat olivat vastanneet kyselyyn muita huonommin, joten tulosten laskennassa aineistoa korjattiin painokertoimin. Peruskyselyn ja osaotoksen vastausjakaumat eivät poikenneet toisistaan, joten molemmissa käytettiin samoja painokertoimia. Painotettuja tuloksia voidaan pitää varsin hyvin suomalaisia metsänomistajia edustavina.