Ennusteet

Maa- ja elintarviketalous - syksy 2021

KANSANTALOUDEN TUTKIMUSRYHMÄ

28.syyskuu 2021

Juuso Aalto-Setälä, Sari Forsman-Hugg, Jonna Hänninen ja Päivi Kujala: PTT-ennuste, maa- ja elintarviketalous syksy 2021. Helsinki 2021.

Heikko sato ja kustannusten nousu syövät maatalouden kannattavuutta

Maatalouden yrittäjätulo putoaa viidenneksen tänä vuonna. Heikko sato ja kustannusten nousu syövät maatalouden kannattavuutta. Yleinen talouden elpyminen ei näy maatalouden tulokehityksessä. Elintarviketeollisuudessa sen sijaan tuotannon volyymin ja liikevaihto palautuvat ensimmäisen koronavuoden notkahduksesta. Ruuan hintakehitys on pysynyt tänä vuonna maltillisena, mutta hinnat kääntyvät nousuun loppuvuodesta ja nousu jatkuu ensi vuonna hieman yleistä kuluttajahintojen nousua nopeampana.

Lisää kuvioita ja ennusteen taustatietoja on luettavissa diasarjasta täällä (linkki).

Maailmalla korjattava viljasato vastaa juuri ja juuri kulutusta

Viljamarkkinat luovat perustan maa- ja elintarviketalouden suhdanne-ennusteelle. Ennusteessa keskitytään maailman päätuotantokasveihin; vehnään, maissiin ja soijaan. Vehnällä käydään eniten maailmanmarkkinakauppaa, maissi on maailmassa eniten tuotettu ja hyödynnetty rehuvilja ja soija on tärkein valkuaiskasvi. 

Tänä satovuonna korjattava maailman viljasato on jälleen suurempi kuin aiemmin. Kuivuus ja sateet kuitenkin synkentävät satonäkymiä maailmanlaajuisesti. Muun muassa Pohjois-Amerikka ja Venäjä ovat kärsineet kuivuudesta ja Eurooppa sekä Kiina tulvista. Korjattu satomäärä vastaa juuri ja juuri kulutusta. Myös EU:ssa viljan tuotantomäärät kasvavat. Kiinan ja Yhdysvaltojen kysyntä kasvaa. Kysynnän noustessa tarjontaa suuremmaksi markkinatilanne tiukentuu ja hinnat nousevat. Hintatasot ovat syksyn alussa tavanomaista korkeammalla.

Viljan ja soijan hinnat nousivat viime talvena poikkeuksellisen nopeasti. Keväällä satokauteen lähdettiin selvästi viime satovuotta korkeammalta hintatasolta. Hintojen nousu johtui ennen kaikkea Kiinan maailmanmarkkinoihin kohdistamasta kysyntäpiikistä. Samaan aikaan merkittävimpien viejämaiden tarjonta maailmanmarkkinoille oli normaalia pienempää. 

Esimerkiksi Venäjän asettamat vientimaksut ja Venäjän kaavailemat vientiverot ovat tuoneet epävarmuutta markkinoihin. Venäjä on maailman johtava vehnän vientimaa ja Venäjä lisää tuotantoaan. Vientimaksu kasvattaa kotimaan ja maailmanmarkkinahinnan välistä eroa. Vientimaksut eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet juurikaan viljan hintoihin.

Maailmanlaajuinen vehnäsato on jälleen suurempi kuin aikaisempina vuosina. EU:n vehnäsato on kohtuullisen hyvä, mutta sadon määrä vaihtelee alueittain. Myös vehnän laadussa on vaihtelua. Haasteena on erityisesti leipävehnän laatuvaatimusten täyttyminen. Vehnän varastot pienenevät kysynnän kasvun myötä. Vehnän maailmanmarkkinahinnat laskevat tasaisesti ennustekauden aikana.  Ensi vuonna palataan normaaleihin hehtaarisatoihin.

Maissin tuotanto hipoo tänä satovuonna myös ennätystään. Kulutus lisääntyy jatkuvasti, mutta siitä huolimatta maissin varastot kasvavat hieman.  Jatkuvasti lisääntyvä kulutus kuitenkin pienentää varastoja. Tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet tasaisesti. Hinnat pysyvät suhteellisen vakaana tulevan talven aikana. Seuraavana satovuonna tuotannon kasvu nopeuttaa hintojen laskua. Maailmanmarkkinatilanne rauhoittuu Kiinan oman kasvavan tuotannon myötä. Maissin kysyntää Euroopassa lisää maissin käyttö rehuksi ohran heikon satotason vuoksi.

Tänä vuonna soijan kokonaissato kasvaa maailmanlaajuisesti noin viisi prosenttia. Varastot kasvavat hieman, vaikka kulutuksen kasvu jatkuu. Yhdysvalloissa soijan alkuvarastot ovat olleet suuret, ja tuotantoala on pienentynyt. Tämän vuoden sato-odotus on myös pienentynyt syksyn edetessä. Soijan tuotanto kasvaa EU:ssa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Kokonaistuotannon kasvu laskee soijan hintaa. 

Heikko sato nostaa rehukustannuksia kotieläintiloilla 

Tänä syksynä Suomessa korjattava viljasato on keskimäärin heikko ja lähenee vuoden 2018 alhaista satomäärää. Hehtaarisadot jäävät pieniksi sateisen kevään kylvöajan ja kuivan sekä kuuman kesän vuoksi. Tämä on vaikuttanut eniten ohrasatoon. Viljelijät ovat myyneet keväällä varastot tyhjäksi. Teollisuuden ja kaupan varastoissa on viljaa, mutta varastot pienenevät tänä vuonna. Kotieläintiloilla voi tulla puute rehuviljasta. Satotason lasku vähentää vientiin menevän viljan määrää.

Ohran satomäärä jää keskimääräisestä sadosta tänä syksynä noin neljänneksen. Ohran laatu on monilla alueilla heikkolaatuista. Teollisuus ostaa viljaa aktiivisesti, mutta hinnan nousuodotukset hidastavat kaupankäyntiä. Ohran tuotannon ollessa pienempää kuin kokonaiskysyntä hinnat nousevat. Ohran varastot ovat pienet satokauden alussa ja varastot pienenevät tulevan vuoden aikana. Ohraa tullaan korvaamaan rehukäytössä vehnällä ja kauralla. 
Suomen vehnäsato on tänä satovuonna kohtuullinen, koska syysvehnä pystyi hyödyntämään tämän vuoden kasvuolosuhteet paremmin ja satotaso on korkeampi kuin kevätvehnän. Vehnän laatu on vaihteleva, ja rehulaatuista vehnää leipävehnän sijaan tulee edellisvuotta enemmän. Vehnän hinta nousee hieman syksyn aikana jääden normaalia korkeammalle tasolle. Ennustekaudella vientiin ei juurikaan riitä vehnää. Syysviljakasvien ala suurenee onnistuneen satomäärän siivittämänä.

Kauran satotaso jää noin 20 prosenttiin normaalista satomäärästä. Kauran kysyntää lisää kauran käyttötarve rehuksi ohran korvaajana. Kauran varastot ovat kuitenkin suuret. Kauran elintarvikekäyttö lisääntyy tasaisesti. Kauran hinta nousee hieman syksyn aikana, ja hinnan lasku tulevana vuonna pysyy maltillisena. Kauran vienti pysyy suhteellisesti ennallaan ja vientiä edistää Pohjois-Amerikan kaurasadon pienentyminen kuivuuden takia. 
Ruissato on kohtuullinen jääden kuitenkin pienemmäksi kuin kotimaankulutus. Rukiin laatu on jopa erinomainen. Ruista on varastossa, joten rukiin osalta kokonaistilanne on vakaa. Ruista voidaan kuitenkin joutua käyttämään myös rehuksi tulevana vuonna heikon ohrasadon vuoksi.

Maidontuotanto maailmalla kasvaa tänä vuonna

Maidontuotanto kasvaa globaalisti tänä vuonna. Tuotannon kasvua hidasti alkuvuonna vaihtelevat sääolosuhteet maailmalla kiristäen vientitarjontaa, mikä merkitsee hintojen nousua. Kiinassa maitotuotteiden kysyntä ollut vahvaa, mikä on myös nostanut maitotuotteiden hintoja maailmalla. Kesällä vuoden pituinen kansainvälisten meijerituotteiden hintojen nousuputki päättyi globaalin tuontikysynnän laskiessa. Myös tarjonnan kasvu hidastaa hintojen nousua. 
Yleinen talouskasvu ja siitä seuraava kuluttajien ostovoiman vahvistuminen vahvistavat lisäarvotuotteiden kulutusta. Yhdysvalloissa kuten myös EU:ssa juuston tuotantoa on vauhdittanut kasvava kysyntä. Juustoa viedään muun muassa Kiinaan. 

EU:n maidontuotanto koki kolauksen tämän vuoden alkukeväällä viileiden säiden takia. Rehunkorjuun onnistuminen käänsi kuitenkin tuotannon kasvuun. EU:n maidontuotanto kääntyykin loivaan nousuun. Normaalista kausivaihtelusta poiketen maidon keskimääräinen tuottajahinta nousi EU:ssa kesän aikana. Hintakehitystä vahvistivat Kiinan maitotuotteiden kysyntä ja voin tarjonnan niukkuus.  Tuotannon kasvu hidastaa tuottajahintojen nousua syksyllä alkuvuoteen verrattuna. Ensi vuonna tuotannon kasvu hidastuu. Tuottajahinta laskee kiristyvän kilpailun takia.

Suomessa maitomäärät laskuun

Viime vuoden nousun jälkeen kotimainen maidontuotanto kääntyy tänä vuonna laskuun. Maidontuotannon määrä laskee Suomessa tänä vuonna lähes neljä prosenttia. Tuotannon laskua selittävät maitosektorin siirtyminen aikaisempaa voimakkaampaan sopimustuotantoon sekä kesän poikkeukselliset sääolosuhteet. Keskituotos jää alle viimevuoden tason kesän kuumuuden ja kuivuuden takia. Lisäksi lehmien ja tilojen määrät pienenevät edelleen. 

Ensi vuonna maidontuotanto laskee kaksi prosenttia. Alan rakennemuutos jatkuu kuten myös nestemäisten maitotuotteiden kulutuksen lasku. Tuotantoa pyritään sopeuttamaan kysyntään. Investointitahdin hidastuminen vauhdittaa tuotannon laskua ennustekaudella. 
Maidon tuottajahinta EU:ssa on ollut keskimäärin nousujohteinen tämän vuoden aikana. Suomessa tuottajahinta on kuitenkin alkuvuonna laskenut. Positiivinen markkinanäkymä EU:ssa luo mahdollisuuksia tuottajahinnan nousulle myös Suomessa. Keskimääräinen tuottajahinta nouseekin tänä vuonna hieman, kun jälkitilien vaikutus otetaan huomioon. Keskimääräisessä tuottajahinnassa näkyy kuitenkin kesän pitkän hellejakson vaikutus maidon laatuun. Maidon tuottajahinta nousee hieman myös ensi vuonna.

Sianlihasta ylitarjontaa EU:ssa

Kansainvälisillä markkinoilla naudanlihan tarjonnassa on hieman niukkuutta naudanlihan suurimpien vientimaiden Australian ja Brasilian käyttäessä suuremman osan tuotannostaan omien varastojen täydentämiseen. Lisäksi joissain maissa teurastamot kärsivät edelleen koronatoimenpiteistä. Kiinan vahva kysyntä tukee hintoja. Sianlihan tuotannossa on kasvua johtuen Kiinan ja Aasian tuotannon palautumisesta afrikkalaisen sikaruton (ASF) aiheuttamista ongelmista. Amerikassa eläinjalostuksen kehitys ja tuotantojärjestelmien tehostaminen edistävät tuotannon kasvua. Afrikkalainen sikarutto luo kuitenkin epävarmuutta markkinoilla edelleen.  

Naudanlihan tuotanto EU:ssa laskee tänä vuonna hieman. Eläinmäärän vähenemisen lisäksi laskua vauhdittaa Irlannin sopeutuminen Ison-Britannian EU-eroon sekä kysynnän pienentyminen ravintolasektorilla koronan takia. EU:n naudanlihatuotannon lasku nostaa tuottajahintoja. Taloustilanteen kehitys ja muun muassa ravintolapuolen aukeaminen vauhdittavat naudanlihan kysynnän kasvua ja hidastavat tuotannon laskua EU:ssa. Naudanlihan kulutuksen trendi on kuitenkin laskusuuntainen, eikä tähän tule muutosta ennustekaudella. Tuonnissa on laskua tänä vuonna, kun tarjonnasta on ollut niukkuutta ja ravintolasektorilla on ollut koronapandemiasta johtuva rajoituksia. Tuonti EU:hun kasvaa ruokapalvelujen avautumisen myötä. 

Sianlihan tuotanto nousee EU:ssa tänä vuonna. Tuotannon kasvu johtuu joidenkin teurastusten siirtymisestä viime vuodelta tähän vuoteen sekä siitä johtuvasta teuraspainon noususta. Vaikka EU:ssa afrikkalainen sikarutto aiheutti tuotannon laskua, vaikutukset jäivät paikallisiksi. Muiden maiden tuotannon lisäys kompensoi tätä laskua enemmän. Kiinan kysynnän hiipuminen oman tuotannon elpyessä ja EU:n tuotannon kasvu laskevat hintoja. Uudet ASF-ilmentymät aiheuttavat kuitenkin epävarmuutta etenkin Kiinassa. Ensi vuonna sianlihantuotanto laskee EU:ssa johtuen matalammasta hinnasta ja uusien ASF-tapausten ilmentymisen pelosta. 

EU:n siipikarjanlihan tuotanto laskee hieman tänä vuonna johtuen lintuinfluenssan leviämisestä ympäri EU:ta. Se on vaikuttanut erityisesti tuotantoon Puolassa, joka on EU:n suurin siipikarjantuottajamaa. Tarjonnan niukkuus, matala tuonti ja kasvava kysyntä nostavat hintoja tänä vuonna. Vahva kysyntä vauhdittaa tuotannon kasvua myös ensi vuonna.

Sianlihan kulutusta suurempi tarjonta painaa tuottajahinnat alas Suomessa

Parin edellisvuoden aikana sianlihantuotannossa on reagoitu voimakkaasti vientimarkkinoiden kasvuun. Vienti on kasvanut erityisesti Kiinaan. Kiinan oma sianlihan tuotanto kuitenkin on palautunut, ja vientihinnat ovat kääntyneet laskuun. Ennustekaudella sianlihan tuotanto kääntyykin laskuun.  Samalla sianlihan kulutus jatkaa laskuaan. Tänä vuonna tarjonta suhteessa kysyntään kasvaa. Tuotannon ja kulutuksen välinen kuilu kasvaa. Sianlihan tuottajahinta laskee tänä vuonna merkittävästi. Kotimaan tuottajahinta on kuitenkin vahvasti sidoksissa sianlihan vientinäkymään. Lihasikaloiden heikko kannattavuus, kasvavat kustannukset ja lihasian heikko hinta johtavat porsasruuhkaan emakkosikaloissa, kun lihasikalat eivät pysty kaikkia porsaita vastaanottamaan. Tuotannon väheneminen ja tämän vuoden merkittävä tuottajahinnan lasku pitävät ensi vuoden tuottajahinnan kehityksen maltillisena.

Naudanlihantuotanto Suomessa laskee tänä vuonna hieman. Kesän helteet, eläinmäärän lasku ollen tiiviissä yhteydessä maidontuotantoon sekä vasikkapula ovat vaikuttaneet tuotantoon. Lisäksi ravintolakulutuksen lisääntyessä tuottajahintaan ennustetaan pientä nousua. Myös ensi vuoden tuotanto laskee hieman ja tuottajahinta säilyy melko muuttumattomana heikon kysynnän takia.
Siipikarjanlihan tuotanto ja kulutus jatkavat tasaista trendinomaista kasvua, noin kahden prosentin vuosivauhtia. Tuotanto kasvaa kulutuksen kasvun myötä. Tuottajahinnat nousevat hieman tänä ja ensi vuonna. Elintarviketeollisuudessa varaudutaan kysynnän kasvuun investoimalla tuotantokapasiteettiin. 

Tuotantopanosten hintataso ennätyksellisen korkealla

Maatalouden tärkeimpien tuotantopanosten hinnat kääntyivät keväällä voimakkaaseen nousuun, ja hinnat ovat nyt jopa kaksinkertaiset lannoitteiden raaka-aineissa.

Lannoitevuoteen lähdettiin Suomessa heinäkuussa noin 40 prosenttia korkeammilla hinnoilla verrattuna vuodentakaisiin hintoihin. Hintojen nousu on seurausta lannoiteraaka-aineiden hintojen noususta maailmalla. Hintojen nousu jatkuu talvea ja kevättä kohden. Lannoitteiden hintataso säilyy selvästi edellisvuotta korkeammalla. Hintojen nousu kuitenkin taittuu ja uuteen lannoitevuoteen heinäkuussa 2022 lähdetään matalammalta tasolta kuin tänä vuonna.

Öljyn hinta on palautunut vuoden takaisesta koronakuopasta. Energian hinnan nousu lisää maatalouden kustannuksia ennustekaudella. Kustannuksen nousua kompensoi kuitenkin muun muassa tämän syksyn hyvät viljojen puintiajan sääolosuhteet kuivaustarpeen jäädessä pieneksi. Heikko viljasato nostaa edelleen rehujen hintaa. Erityisesti ohran hinnan nousun myötä rehukustannusten kasvu lisää kotieläintilojen kokonaiskustannuksia.

Tänä vuonna maatalouden kustannukset nousevat tuotantopanosten hintojen nousun myötä. Kustannusten nousun siirtäminen tuottajahintoihin on hidasta, mikä näkyy syksyn vaikeina maatilojen taloustilanteina. Myös rakentamisen ja palvelujen kustannusten nousu rasittaa maatilojen taloutta. Tuotantopanosten hintataso taittuu ensi vuoden aikana, mutta taso jää edellisiä vuosia korkeammalle.


Kustannusten nousu ja heikko sato syövät maatalouden kannattavuutta ja yrittäjätuloa

Maatalouden markkinatuotot laskevat tänä vuonna prosentin verran kääntyen kuitenkin ensi vuonna hienoiseen kasvuun. Kaksi vuotta peräkkäin kasvanut maatalouden yrittäjätulo kääntyy laskuun. Tänä vuonna yrittäjätulo laskee viidenneksen, 861 miljoonaan euroon. Yrittäjätuloa laskevat kasvukauden poikkeuksellisista sääolosuhteista johtunut heikko sato sekä tuotantopanosten hintojen nousu.  Hintojen nousun seurauksena panoskäyttöä sopeutetaan. Kasvinviljelyssä markkinatuottojen pieneneminen näkyy erityisesti ohran ja kauran kohdalla, kun sadon määrä jää merkittävästi keskimääräistä pienemmäksi.

Kotieläintuotannossa markkinatuottoja pienentää maidontuotannon lasku. Kustannuksia tänä vuonna nostaa erityisesti energian hinnan nousu ja lannoitteiden hinnat. Tulojen lasku ja rakentamisen hintojen nousu hidastaa investointeja ennustekaudella.
Yrittäjätulon lasku jatkuu ensi vuonna. Yrittäjätulo laskee 8 prosenttia vuonna 2022. Ensi vuonna maatalouden tuotot hieman kasvavat, mutta kustannusten nousu syö tuottoja.

 
Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvuun yleisen talouskasvun vauhdittamana 

Elintarviketeollisuuden toimintavarmuus on pysynyt verraten vakaana koronakriisin aikana. Pandemian vaikutukset ovat elintarviketeollisuudessa näkyneet ennen kaikkea kysynnän muuttuneena rakenteena. Ruokapalvelusektoriin ja tapahtumapalveluihin kohdistuneiden rajoitusten vaikutus näkyy jossain määrin vielä kuluvanakin vuonna suurempana vähittäiskauppamyyntinä ja verkkokaupan kasvuna verrattuna koronaa edeltävään aikaan.

Tänä ja ensi vuonna elintarviketeollisuuden tuotannon volyymi ja liikevaihto palautuvat viime vuoden notkahduksesta. Palautumiseen vaikuttaa ruokapalvelusektorin elpyminen, kun ravintolarajoituksia edelleen puretaan ja tapahtumia järjestetään yhä enemmän. Myös kulutuskäyttäytymisessä on tapahtunut muutoksia. Ensimmäisenä koronakeväänä suosion saanut kotona kokkaaminen on tänä vuonna vähentynyt ja valmisruokien vähittäismyynti kasvanut.

Ensi vuonna tuotannon volyymi ja liikevaihto kasvavat hieman tätä vuotta enemmän. Liikevaihdon kasvu on volyymin kasvua suurempaa, kun kysynnän vahvistuminen nostaa myös ruuan hintaa. Kuluttajien ostovoiman vahvistuminen lisää myös lisäarvotuotteiden kysyntää. 
Hyvästä rokotuskattavuudesta huolimatta pandemiatilanne ylläpitää epävarmuutta markkinoilla. Kulutuksen rakenne ei niin ikään välttämättä palaudu koronakriisiä edeltävään aikaan ennustekaudella; esimerkiksi lounasruokapalvelujen kysyntä voi jäädä pienemmäksi, jos etätyön määrä jää pysyvästi suuremmaksi verrattuna koronaa edeltävään aikaan.  

Viennin kasvu taittuu

Elintarvikeviennin viime vuosien voimakas kasvu taittuu tänä vuonna; viennin arvo säilyy kuitenkin 1,5 miljardin euron tasolla. Lihasektorilla sianliha on ollut viennin kasvun kärkenä parin viime vuoden aikana. Sianlihan osalta viennin kehitykseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Vienti on ollut nousujohteista, mutta samalla Kiina on panostanut voimakkaasti omaan sianlihan tuotantoon. Tästä on seurannut tarjonnan kasvua ja siten kilpailun kiristymistä, mikä on johtanut sekä vienti- että tuottajahintojen laskuun. Viennin kasvun jatkuminen edellyttää uusien kohdemarkkinoiden löytymistä. Tämä on haastavaa tilanteessa, kun markkinoilla on ylitarjontaa. Kiinan tuontiriippuvuuden väheneminen sianlihassa kiristää kilpailutilannetta EU:n sisämarkkinoilla, kun vienti EU:n ulkopuolelle vähenee. Ensi vuonna lihatuotteiden vienti laskee selkeästi.

Myös maitotuotteiden vienti laskee kokonaisuudessaan jonkin verran. Maidontuotannon volyymin pieneneminen heijastuu myös vientiin samalla kuin maitotuotteiden kulutus laskee Suomessa. Myös heikon viljasadon vuoksi viljaa riittää vähemmän vientiin. Kaurapohjaisten lisäarvotuotteiden vienti kehittyy, mutta vientimäärät ovat vielä suhteellisen pieniä. koronakriisin jatkuminen maailmalla ylläpitää epävarmuutta viennissä ja ulkomaan toiminnoissa. 

Elintarviketuonnin arvo laskee tänä vuonna hieman viime vuoden tasosta. Ensi vuonna tuonti palautuu. Tuonnin palautumiseen vaikuttaa keskeisesti ruokapalvelusektorin avautuminen ja kysynnän vahvistuminen, mikä lisää tuontituotteiden kysyntää. Muun muassa naudanlihan tuonti palautuu koronan aiheuttamasta notkahduksesta ensi vuonna.

Ruuan hinta lähtee nousuun

Ruuan hintakehitys on Suomessa ollut koronapandemian aikana maltillisempaa kuin EU:ssa keskimäärin. Suomessa ei ensimmäisenä koronakeväänä nähty sellaista ruuan hintojen nousun piikkiä kuin muualla EU:ssa. Tänä vuonna hintojen nousu EU:ssa keskimäärin on ollut nopeampaa kuin Suomessa.
Kysynnän muutokset eivät ole näkyneet ruuan hintakehityksessä vielä tänä vuonna. Ruuan hinnan nousu on Suomessa ollut merkittävästi yleistä inflaatiokehitystä hitaampaa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa kaupan ja teollisuuden välisten sopimuskäytäntöjen seurauksena elintarvikeketjun kustannusten nousu siirtyy kuluttajahintoihin vähitellen ja pidemmälle aikavälille jakautuneena.  Päivittäistavarakaupan volyymi on koronaikana myös kasvanut, mikä on hillinnyt kustannuspaineita.  Palkkaratkaisut ovat myös viime vuosina olleet maltillisia. 

Tänä vuonna ruuan hinta nousee vain 0,3 prosenttia, kun PTT:n kansantalouden ennusteen mukaan yleinen kuluttajahintojen nousu on 1,8 prosenttia. Maltillinen ruuan hinnan kustannusten noustessa tänä vuonna luo painetta hinnan nousulle ensi vuonna. Ensi vuonna ruuan hinta nousee 1,8 prosenttia, mikä on PTT:n ennustamaa yleistä inflaatiokehitystä hieman nopeampaa. Ruuan hinnan nousuun vaikuttavat palkka- ja muiden kustannusten nousu sekä kuluttajien ostovoiman vahvistuminen.  Kysynnän vahvistuminen ja kuluttajien ostovoiman kasvu mahdollistavat kustannusten siirtymisen kuluttajahintoihin. Hintojen nousu heijastuu myös elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvuun ja luo mahdollisuuksia tuottajahintojen nostamiselle.


 
Hintakehityksessä on jonkin verran eroja tuoteryhmittäin, mutta erot ovat tasaantuneet. Koronapandemia nosti tuontihedelmien ja -marjojen hintoja viime vuonna, tänä vuonna hinnat laskevat. Lihatuotteiden, maitotuotteiden sekä leivän ja viljatuotteiden hinnat nousevat ensi vuonna parin prosentin luokkaa. 
Suomen päivittäistavarakauppaan on tulossa uusi markkinatulokas, kun norjalainen verkkokauppa Oda aloittaa toimintansa Suomessa loppuvuodesta. Ruuan verkkokauppa tuleekin lähivuosina kasvamaan, ja uuden toimijan tulo markkinoille voi lisääntyvän hintakilpailun myötä jarruttaa ruuan hintakehitystä.

Siipikarjanlihan kulutus ylittää sianlihan kulutuksen ensi vuonna

Lihan kokonaiskulutus jatkaa laskuaan. Naudanlihan kulutus jatkaa loivaa laskua. Sianlihan kulutus on ollut jyrkemmässä laskussa jo useiden vuosien ajan, ja kulutuksen lasku jatkuu edelleen ennustekaudella. Sen sijaan siipikarjanlihan kulutus jatkaa suhteellisen tasaista nousuaan. Ensi vuonna siipikarjanlihan kulutus ylittää sianlihan kulutuksen.

Maitotuotteiden kulutusrakenteessa on niin ikään tapahtunut muutoksia. Maitotuotteiden kokonaiskulutus on laskussa. Selkeämmin tämä näkyy nestemäisen maidon kulutuksen laskuna. Korona käänsi juuston ja jogurtin kulutusta hieman nousuun vuonna 2020, kun etätyö lisäsi jogurtin ja rahkojen kysyntää välipalatuotteina. Tänä ja ensi vuonna kulutus hieman laskee. Ruokapalvelusektorin avautuminen ja osittainen paluu etätyöstä työpaikoille vähentävät jogurttien ja rahkojen kysyntää välipalatuotteina. Myös kaura- ja kasvipohjaisten välipalatuotteiden tarjonnan kasvu vähentää maitopohjaisten tuotteiden kysyntää.

Keskeiset ennustemuuttujat, muutos, %

  2021e 2022e
Leipävehnän tuottajahinta (1) +19 -20
Rehuohran tuottajahinta (1) +20 -16
Viljan tuotanto (1) -18 +28
Sianlihan tuottajahinta -7 +1
Sianlihan tuotanto -1,5 -4
Maidon tuottajahinta +0,5 +0,5
Tuotantopanosten hinnat +7 +1
Maatalouden yrittäjätulo -20 -8

(1) satovuonna 2021/22 ja 2022/23

  2020 2020 2021e 2022e
  milj. euroa muutos % muutos % muutos %
Elintarvikkeiden hinnat   1,3 0,3 1,8
     - liha   2,0 0,8 2,0
     - maitotuotteet   0 -0,2 1,8
     - viljatuotteet ja leipä   0,7 0,8 2,3
Elintarviketeollisuuden liikevaihto   -1,5 1,5 2
Viennin arvo 1 548 4 -1 -2
Tuonnin arvo 4 015 2 -2 3