Käyttämättömät mahdollisuudet metsätaloudessa – miksi näin käy ja mitä voitaisiin tehdä toisin

Metsänomistajakunnan rakennemuutos on jatkunut jo pitkään. Selkeimmät muutokset ovat olleet metsänomistajien ikääntyminen, maanviljelijöiden määrän väheneminen, kaupungistuminen sekä metsätilojen kokorakenteen muutokset. Metsätaloudessa puukauppoja ja hoitotoimia tekemättömien metsänomistajien määrän on arveltu lisääntyneen rakennemuutoksen seurauksena ja tämän suuntauksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tarkkoja tietoja näiden metsänomistajien osuudesta tai heidän taustastaan ja metsiin liittyvistä asenteistaan ei kuitenkaan ole saatavilla. Samaan aikaan metsäteollisuuden investointien puuntarve lisääntyy myötä jo lähitulevaisuudessa.

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa syistä, jotka johtavat metsätaloudellisten mahdollisuuksien käyttämättä jättämiseen. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia puuntarjonnan, metsänhoidon ja tilakaupan aktivointiin.

1) Tavoitteena on selvittää, kuinka paljon ja miksi on täysin tai osittain metsätaloudellisesti passiivisia metsänomistajia. Tutkimus tuottaa tietoa metsänhoitoa ja/tai puukauppoja tekemättömien metsänomistajien piirteistä, heidän metsänomistukseen ja metsätalouteen liittyvistä asenteistaan ja käyttäytymisestä sekä heidän tietotarpeistaan.

2) Tavoitteena on tehdä päätelmiä keinoista, joilla erilaiset metsätaloutta harjoittamattomat metsänomistajat voidaan parhaiten tavoittaa ja aktivoida tekemään tietoisia päätöksiä metsätalouteen liittyvissä asioissa. Tutkimuksessa tarkastellaan laajasti metsienkäytön ohjauksen keinovalikoimaa keskittyen erityisesti taloudelliseen ja informaatio-ohjaukseen. Näitä ohjauskeinoja ovat mm. verotus ja muut taloudelliset kannustimet sekä asiantuntijapalveluiden saatavuus ja palveluiden sisältö.

Lisätietoja

Emmi Haltia