Metsäala

Maa- ja elintarviketalous - kevät 2020

METSÄALAN TUTKIMUSRYHMÄ
7 huhtikuu 2020

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous kevät 2020. ISSN 1799-9340. Helsinki 2020.

Toimiva ruokaketju pitää hyllyt täynnä ja hinnat kurissa

Koronaepidemia koettelee ihmisiä, yrityksiä ja talouksia globaalisti. Elintarviketalous ei ole immuuni koronalle, mutta sen vaikutukset globaaleihin ruokamarkkinoihin jäävät selvästi monia muita toimialoja pienemmiksi. Ruoka on välttämättömyyshyödyke, jolle riittää kysyntää. Varastoissa on runsaasti hyvin säilyviä elintarvikkeita, kuten vehnää ja riisiä. Myös tuotantopanosten riittävä tarjonta on pitkälti tälle vuodelle turvattu. Maataloustuotannon taso säilyy vakaana ja ruuan tarjonta on tämän vuoden kasvukauden osalta jo suurelta osin varmistettu.

Maa- ja elintarviketaloudella on erityinen asema kriisitilanteessa. Toimivan ruokahuollon varmistaminen on välttämätöntä, että kriisissä pystytään keskittymään alkuperäisen kriisin ratkaisuun ja torjuntaan. Toimiva ja luotettava elintarvikeketju maataloudesta kauppaan sekä korkea ruuan omavaraisuusaste takaavat, että Suomessa ruokaa on riittävästi eikä ruokaturva vaarannu.

Kausiluonteisuus on yksi maatalouden erityispiirteistä, joka tuo alalle usein haasteita. Tämän hetkisessä tilanteessa maatalouden kausiluonteisuus on kuitenkin yksi Suomen ruokahuollon kulmakivistä: alkava kasvukausi on tuotantopanosten osalta jo turvattu. Ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa kausi- ja sijaistyövoiman saatavuus. Tuleviin kasvukausiin kriisi ei vaikuta, sillä sen ei odoteta venyvän useamman kasvukauden mittaiseksi.

Koronaepidemian vaikutukset Suomen elintarviketalouteen tulevat ruuan kysynnän muutoksista. Siihen vaikuttavat kriisin rajoittamiseen tähtäävät toimenpiteet kuten koulujen ja ravintoloiden sulkemiset sekä ruuan hamstraaminen. Pidemmällä aikavälillä ruuan kulutuskysyntään ja erityisesti sen rakenteeseen vaikuttaa lomautusten ja työttömyyden kasvusta johtuva ostovoiman heikkeneminen.

Koronaviruksen leviäminen ei ole vielä uhka maailman ruokaturvalle. Globaali ruokaturvan uhka kuitenkin kasvaa, jos elintarvikkeille asetetaan laajamittaisia vientirajoituksia. Elintarvikkeiden kansainvälisen kaupan jatkuminen on kaikkien maiden etu. Ennusteen lähtökohtana on, että merkittävät maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viejämaat eivät aseta koronaepidemian takia vientikieltoja tai -rajoituksia tärkeille tuotteille. Jos laajamittaisia vientirajoituksia asetetaan tai koronan aiheuttama kriisi pitkittyy odottamattomasti, vaikutukset saattavat olla selvästi suurempia.

Ensivaikutuksia näkyy jo tilastoissa

Epidemia sai alkunsa viime vuoden lopussa Kiinassa. Helmikuussa maassa oli voimassa monia liikkumis- ja muita rajoituksia. Kiinan tuoreimmat tilastotiedot ovat tällä hetkellä helmikuulta, joten niistä voidaan jo nähdä koronaepidemian ensivaikutuksia maan elintarvikemarkkinoihin sekä kyseisten vaikutusten välittymisestä globaalisti. Merkittävänä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuo-jana Kiinan tilanne heijastuu laajasti kansainvälisiin markkinoihin.

Kiina on useissa ruokatuotteissa riippuvainen tuonnista. Koronan vaikutuksesta tuonnissa oli alkuvuonna vaikeuksia: kontit eivät päässeet satamiin tai niiden purkamisessa oli ongelmia. Kiinassa ruuan kuluttajahinnat nousivatkin tammi- ja helmikuussa keskimäärin noin 4 % edelliseen kuukauteen verrattuna. Koronan lisäksi ruuan kuluttajahintoja on nostanut myös erityisesti afrikkalainen sikarutto (ASF), joka on vähentänyt merkittävästi sianlihan tuotantoa. Samalla kiinalaiset ovat alkaneet syödä enemmän riisiä ja muita perinteisiä ruokia. Tuontikysyntää laski ruuan hinnan nousun ohella myös ravintolasyömisen merkittävä väheneminen.

Tuontituotteiden kysynnän lasku Kiinassa sekä markkinoiden epävarmuus näkyy yleisesti maatalouden tuottamien raaka-aineiden hintojen laskuna alkuvuonna. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n elintarvikehintaindeksin mukaan ruuan kansainväliset hinnat laskivat helmikuussa ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen. Lasku jatkui myös maaliskuussa. Kiinan merkitys elintarviketuojana ja myös elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen ohjaajana on suuri. Esimerkiksi maitojauheen hyödykehinnat ovat olleet laskussa, kun jo tammikuussa maitojauheen vienti EU:sta Kiinaan väheni 26 %.


Aikaisempien epidemioiden, kuten SARS:n, jyllätessä ruuan hinnoissa nähtiin voimakkaita paikallisia hintapiikkejä tartunta-alueilla. Koronaviruksen aikana vastaavia ruuan hinnan nousua ei ole ainakaan vielä havaittu. Verrattuna vuoden 2003 SARS-epidemiaan Kiinan merkitys maailman taloudelle on kasvanut huomattavasti. Kiina ei kuitenkaan ole merkittävä maataloustuotteiden viejä, minkä takia Kiinan tilanne ei ole vaikuttanut muun maailman maa- ja elintarviketalouteen yhtä voimakkaasti kuin moniin muihin toimialoihin.

Euroopassa koronan voimakas leviäminen alkoi ensimmäisenä Italiassa. Ruuan hintaan korona ei kuitenkaan tuonut Italiassa merkittävää nousupiikkiä. Tilastojen alustavien tietojen mukaan ruuan hinta nousi maaliskuussa vuositasolla 1,2 % ja kuukausitasolla 0,4 %. Sen sijaan esimerkiksi maidon tuottajahinta on kääntynyt epidemia-alueilla voimakkaaseen laskuun.


 
 

Korona näkyy ruuan kysynnässä – hintavaikutukset jäävät pieniksi

Elintarvikeketjun kohtaamat shokit ovat yleensä tarjontashokkeja, jotka johtuvat esimerkiksi keskimääräistä huonommista sadoista merkittävimmissä viljantuottajamaissa tai eläintautien leviämisestä. Koronan vaikutus elintarvikemarkkinoille tulee kuitenkin kysyntäshokkina, minkä takia vaikutukset ruokamarkkinoihin leviävät kysyntämuutosten kautta.

Koronan vaikutukset ruuan kulutukseen ja sitä kautta ruuan hintaan voidaan jakaa lyhyen- ja pitkän aikavälin vaikutuksiin. Koronaepidemian lyhyen aikavälin kulutusvaikutukset lähtevät elintarvikkeiden hamstraamisesta, ravintola-, työpaikka- ja kouluruokailun merkittävästä vähenemisestä sekä ostokäyttäytymisen muutoksesta. Hamstraaminen on näkynyt erityisesti pitkään säilyvien elintarvikkeiden kysynnän kasvuna. Lisäksi hamstraaminen on heikentänyt joidenkin tuoretuotteiden, esimerkiksi jauhelihan, saatavuutta hetkellisesti.

Kodin ulkopuolisen ruokailun väheneminen on nostanut valmisruokien kysyntää. Etätyön ja -koulunkäynnin paineessa harvoissa perheissä on mahdollisuutta valmistaa kahta lämmintä ateriaa päivässä. Myös leivän ja muiden viljatuotteiden kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa. Ruuan ostaminen verkkokaupan kautta on suorastaan räjähtänyt koronaepidemian myötä. Tällä hetkellä voidaan sanoa, että kuluttajien tapa tehdä ruokaostoksia on murroksessa. Nähtäväksi jää kuinka suuri osa muutoksesta jää pysyväksi ja onko sillä vaikutusta myös ruuan kulutukseen.

Maitotuotteiden kulutus on ollut viime vuosina Suomessa laskussa. Koronakriisin takia tyypillisesti kotona käytettävien maitotuotteiden, esimerkiksi nestemaidon ja jogurtin, kulutus kasvaa. Sen sijaan enemmän ravintoloissa käytettävien tuotteiden, kuten voin ja kerman, kulutus laskee. Lihan kokonaiskulutus kääntyi Suomessa viime vuonna laskuun. Koronaepidemia lisää lihan kulutusta, sillä kotona valmistettavat ruuat sisältävät enemmän lihaa kuin ravintolaruuat. Lihan osalta kysynnän kasvu kohdistuu erityisesti kotimaiseen lihaan, sillä ulkomaisen lihan osuus ravintoloissa syödystä lihasta on suurempi kuin kotona syödystä lihasta.

Ruuan hinnan nousu on tammi-helmikuussa 2020 ollut keskimäärin 1,4 %. Ruuan hinnan nousu voi lyhytaikaisesti kiihtyä hieman. Tämä on seurausta erityisesti siitä, että hamstraamisen takia teollisuus, logistiikka ja kauppa joutuvat kasvattamaan tuotantoa tai lisäämään resursseja, mikä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Myös kodin ulkopuolisen ruokailun äkillinen väheneminen vaikuttaa samansuuntaisesti.

Koronaepidemian aiheuttamat pidemmän aikavälin ja erityisesti pitkäkestoisemmat vaikutukset ruokasektoriin tulevat talouden ajautumisesta taantumaan. Lomautukset ja kasvava työttömyys heikentävät kuluttajien ostovoimaa. Ruoka-kaupoissa ostovoiman pienentyminen näkyy lisäarvotuotteiden kysynnän laskuna. Lisäarvotuotteiden kysynnän laskiessa elintarvikeketjuun tulee vähemmän rahaa, mikä heikentää alan kannattavuutta. Ostovoiman heikentyminen vähentää myös ravintoloissa syömistä.

Pidemmällä aikavälillä ruuan hinnan nousu pysähtyy. Epidemian kestosta ja vakavuudesta riippuen ruuan hinta voi myös kääntyä laskuun. Ruuan kuluttajahintojen nousun pysähtyminen tai kääntyminen laskuun painaa koko elintarvikeketjun hintakehitystä.

Ruuan hinnan muutos vuositasolla tuoteryhmittäin, kk-data 1/11-2/20

 

Odottamattomat kysyntämuutokset haastavat ruuan tuotantoa

Ruuan tuotanto eroaa monista muista toimialoista, koska muutokset tuotannon määrässä tapahtuvat hitaasti. Tuotantoa ei voida äkillisesti pysäyttää eikä toisaalta tuotannon määrää voida äkillisesti kasvattaa. Lisäksi yksi maatalouspolitiikan keskeisistä tehtävistä on vakauttaa ruokajärjestelmää ja siten suojata maanviljelijöitä äkillisiä markkinahäiriöiltä. Koronaepidemiasta aiheutuva kysynnän äkillinen muutos vaatii elintarviketeollisuudelta uudenlaista ketteryyttä. Teollisuuden on jalostettava olemassa oleva raaka-aine vastaamaan mahdollisimman hyvin vallitsevaa kysyntää.

Maataloustuottajien näkökulmasta kriisin vaikutukset yrittäjätuloon ovat maltillisia. Tuottajahintoihin ei tällä hetkellä ole näköpiirissä merkittäviä muutoksia. Samaan aikaan öljyn hinnan voimakkaan laskun myötä tuotantokustannuksiin ei ole odotettavissa nousua. Tämä helpottaa maataloustuottajien tilannetta.

Maitomarkkinat kovassa paineessa

Maailman maidontuotanto on vakaalla tasolla. Euroopan maidontuotanto kasvoi viime vuonna paikoin varsin hankalista sääoloista huolimatta. Maidontuotannon hidas kasvu jatkuu tämän vuoden aikana. Poikkeuksellisen kuivat sääolot ovat heikentäneet rehun laatua, mikä on vaikuttanut suoraan maidon koostumukseen.

Suomessa maidontuotanto laski yhden prosentin viime vuonna. Alkuvuodesta 2020 maidon tuotannon taso on ollut hieman edellisvuotta korkeammalla. Tästä huolimatta kokonaistuotannon odotetaan jatkavan maltillista vähenemistä myös tämän vuoden aikana. Maidontuottajien määrä väheni vuonna 2019 ja kehitys jatkuu myös vuonna 2020. Maidon tuottajahinnan ei odoteta ainakaan nousevan tänä vuonna.

Maitotuotteiden kysynnässä on tapahtunut muutoksia. Euroopan alueella nestemäisten maitotuotteiden kysyntä on laskussa ja samalla erikoismaitojen, kuten luomumaidon, kysyntä kasvaa. Juustomarkkinoilla on suhteellisen tasaista. Voin kysyntä on laskussa, jonka seurauksena rasvan ja proteiinin välinen hintaero on kaventunut.

Koronaviruksen aiheuttamalla pandemialla on vaikutuksia myös maitomarkkinoilla. Koronaviruksen leviäminen on aiheuttanut äkillisiä kysyntäpiikkejä, joihin on maitotuotteiden osalta pystytty Suomessa vastaamaan varsin hyvin. Lisäksi hamstraamisen aiheuttamat kysyntäpiikit tasaantuivat nopeasti.

Yksi keino maitomarkkinoiden tasapainottamiseen ovat yksityiset ja julkiset interventiovarastot. Markkinahäiriöiden aikana julkiset interventiovarastot ottavat vastaan rasvatonta maitojauhetta. Julkisiin interventiovarastoihin vastaanotetun maitojauheen hinta on hyvin matala, ja jos niiden käyttöön ajaudutaan, se vaikuttaa myös maidon tuottajahintaan. Edellisen maitokriisin aikana maitoa jouduttiin vastaanottamaan julkisiin interventiovarastoihin. Interventiovarastoja on purettu hallitusti ja ne saatiin kokonaan purettua vuonna 2019.

Koronakriisin puhjettua Euroopassa on herännyt keskustelu myös yksityisen sektorin toteuttaman varastoinnin tukemisesta. Yksityisiin interventiovarastoihin voidaan varastoida maitojauheen lisäksi voita ja juustoa. Varastoinnilla voidaan vakauttaa tuottajahintaa kriisin aikana. Maitotuotteiden kysyntä on laskenut voimakkaasti. Esimerkiksi leipomoteollisuuden teollisuusvoin käyttö on romahtanut, joka vaikuttaa suoraan voin hintaan.

Koronaviruksen aiheuttaman markkinahäiriön seurauksena suurempi osuus maitotuotteista kulutetaan kotona. Tämä kasvattaa kotitalouksien kysyntää ainakin hetkeksi. Toisaalta ravintola- ja suurkeittiösektorin laskun myötä maitosektorille aiheutuu valtavat miinukset. Lisäksi koronavirusepidemialla voi pitkittyessään olla iso vaikutus kuluttajien ostovoimaan. Tämä pienentää monien maitotaloustuotteiden kysyntää.

Vahva vientikysyntä jarruttaa lihamarkkinoita alamäessä

Globaalisti lihantuotanto kasvaa tänä vuonna. Sekä sianlihan että siipikarjanlihan tuotanto kasvaa merkittävissä tuottajamaissa. Sianlihan tuotantoa kasvattaa viime vuonna korkealle kivunnut hintataso ja erityisesti Kiinan kysyntä. Siipikarjanlihan tuotannon kasvua ylläpitää sen hyvä kysynnän kehitys. Naudanlihan tuotanto kasvaa muita lihalajeja vähemmän. Kokonaisuudessaan lihan tuotannon kasvu jää kuitenkin koronakriisin myötä ennakoitua pienemmäksi.

Suomessa ja muualla Euroopassa naudanlihan kulutuksen ja tuotannon lasku jatkuu. Myös tuottajahinnat laskevat. Naudanlihaa vietiin viime vuonna hieman aiempaa enemmän ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Erityisesti kasvoi suomalaisen naudanlihan vienti Ruotsiin.

Sianlihan globaali kulutus kasvaa tänä vuonna nihkeästi. Kiinan merkitys sianlihamarkkinoilla on suuri. Viime vuonna afrikkalainen sikarutto laski huomattavasti Kiinan sianlihan tuotantoa. Kysyntää paikattiin tuonnilla, joka nosti erityisesti sianlihan kansainvälisiä hintoja reippaasti. Heikoissa talousnäkymissä koronan kurittamat kotitaloudet ostavat kuitenkin kallista sianlihaa harkiten, ja kysynnän kasvu jää ennakoitua pienemmäksi. Sianlihan hinnan nousu näkyy Euroopassa tuotannon kasvuna vasta tänä vuonna. Kasvava tuotanto yhdessä heikentyneiden talous- ja kysyntänäkymien kanssa painaa hintatasoa alaspäin.

Suomessa sianlihan tuotanto nousi viime vuonna useamman vuoden laskun jälkeen. Tuotantoa kasvattivat hyvät kysyntänäkymät etenkin vientimarkkinoilla. Euroopan tuottajahintojen reipas nousu ei viime vuonna ulottunut Suomeen. Koronakriisin vuoksi myöskään tänä vuonna ei hinnoissa nähdä merkittävää nousua. Kotimainen kysyntä on kuitenkin hyvää, mikä pitää kulutuksen ja tuotannon viime vuoden tasolla.

Siipikarjanlihan tuotanto kasvaa tänä vuonna suurimmissa tuottajamaissa. Kasvua ylläpitää tasaisesta kasvava kysyntä. Broileri pärjää koronakriisissä muita lihoja paremmin. Euroopassa siipikarjanlihan tuotannon kasvua ylläpitää kysyn-än lisäksi kasvusuuntainen vienti. Broilerin hinta laskee Euroopassa kuitenkin loppuvuotta kohden. Myös Suomessa siipikarjanlihan tuotanto jatkaa kasvua. Suomessa broilerin tuottajahintataso pysyy vakaana.

Suomessa lihojen kokonaiskulutus pysyy osapuilleen ennallaan. Koronakriisi vaikuttaa naudanlihan kysyntään enemmän kuin muiden lihojen. Kuluttajien ostovoiman heikentyessä ja ravintolassa syömisen vähentyessä kulutus suuntautuu edullisempiin broileriin ja sianlihaan. Kotona syömisen kasvaessa lihan kulutuksen kotimaisuusaste nousee tänä vuonna.

Vilja ei lopu - hinnoissa turbulenssia

Viime syksynä korjattu viljasato oli lähes ennätysmäinen. Toisaalta myös viljan kulutus on kasvussa. Koronaviruksen aiheuttama kulutuspaniikki on lisännyt vehnän ja riisin kulutusta. Muutos johtuu leivän, pastan ja riisin hamstraamisesta ja jäänee lyhyeksi piikiksi. Hyvien satovuosien jälkeen vehnää ja riisiä on varastossa niin paljon, että pulaa niistä ei ole odotettavissa. Maissivarastot ovat viime vuosina hieman huvenneet, kun tuotannon kasvu ei ole pysynyt kulutuksen kasvun mukana. Silti maissistakaan ei ole odotettavissa pulaa. Öljyn hinnan nousu heikentää biopolttoaineena käytettävän etanolin kysyntää. Erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikassa bioetanolia valmistetaan pääasiassa maissista.

Tammikuussa niin vehnä-, maissi- kuin soijafutuurienkin hinnat kääntyivät laskuun koronavirukseen liittyvien uutisten seurauksena. Hintojen lasku jyrkentyi maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälissä vehnäfutuurien hinnat kääntyivät kuitenkin voimakkaaseen nousuun ja maalis-huhtikuun vaihteessa vehnän hinta on noussut takaisin tammikuussa nähdylle satovuoden korkeimmalle tasolle. Myös soijafutuurien hinnat kääntyivät samoihin aikoihin nousuun. Nousu on kääntynyt huhtikuussa taas laskuun ja hintataso on selvästi talven tason alapuolella. Maissifutuurien hinnat puolestaan ovat varsin matalalla tasolla ja edelleen laskussa.

Vehnän hinnan viimeaikainen nousu on seurausta globaalin kysynnän kasvusta, mikä johtuu osin koronavirukseen liittyvästä hamstrauksesta. Toisaalta kyse on siitä, että hintataso palautuu markkinoiden ylireagoinnin jälkeen oikealle tasolleen. Soijan hinnan sahaaminen johtuu suurelta osin epävarmasta markkinatilanteesta. Maissin hintaa puolestaan vetää alaspäin kysynnän pienentyminen etanolin heikentyneen kysynnän vanavedessä.

Suomessa viljasato pienentyy tänä vuonna hieman viime vuoden suuren sadon jälkeen. Syyskylvöalat jäivät selvästi vuoden takaisista. Viime vuonna rukiilla oli poikkeuksellisen hyvä hehtaarisato, mikä veti ruissadon ennätyslukemiin. Tänä vuonna ruissato palaa jälleen normaalille tasolle. Syysvehnän pieneksi jäänyttä kylvöalaa paikkaa kevätvehnäalan kasvu. Vehnäsato pysyykin liki entisellään. Ohra- ja kaurasadot pienentyvät hieman. Viime syksyn sadon jälkeen varastot kasvavat reippaasti.

Viljan hintoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia, sillä ensi syksyn sato riittää kattamaan kotimaisen kulutuksen. Ruissato on ainoa poikkeus. Ruista on kuitenkin varastoissa enemmän kuin yhden vuoden kulutusta vastaava määrä, joten rukiistakaan ei ole pulaa.

Ruokahuolto toimii, vaikka mahdolliset uhat toteutuisivat

Ruokahuolto ei ole Suomessa koronaepidemian seurauksena uhattuna, mutta näköpiirissä on tekijöitä, jotka saattavat koetella ruokahuoltoa tai elintarvikeketjun toimivuutta.

Merkittävä tekijä on epidemian kesto ja siitä palautuminen. Mikäli kriisi jää muutaman kuukauden mittaiseksi, vaikutus elintarvikesektorilla jää pieneksi. Mitä pidemmäksi kriisi venyy ja mitä voimakkaammin se iskee yleiseen talouskehitykseen, sitä enemmän myös maa- ja elintarviketalous kärsii.
Toinen iso tekijä on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kansainvälisen kaupan jatkuminen normaalisti poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Epävarmuutta luo erityisesti merkittävien vientimaiden mahdolliset vientirajoitteet. Ne kiristäisivät merkittävästi tilannetta kansainvälisillä markkinoilla ja voimistaisivat ko-ronakriisin vaikutuksia globaaliin ruokahuoltoon. Pahimmillaan vientirajoitteet aiheuttavat elintarvikkeiden tuonnista riippuvaisissa maissa voimakkaan ruuan hintojen nousun. Ensimmäisiä vientirajoitteita on jo asetettu. Monet tahot FAO:n ja WHO:n johdolla ovat vedonneet, että maatalous- ja elintarvikekaupan annettaisiin jatkua esteettömänä. Se nähdään yleisesti parhaana tapana pitää koronan vaikutukset ruokaturvaan mahdollisimman pieninä.

Voimassa olevat koronaperäiset vientirajoitukset 6.4.2020

Yleisesti ottaen kansainvälisen kaupan ongelmat nostavat hintoja tuojamaissa. Ruuan hinnan nousu uhkaa näin ollen eniten jo valmiiksi nälänhädästä kärsiviä kehitysmaita. Sen sijaan Suomeen tälläkin tilanteella olisi melko vähäiset vaikutukset, koska poikkeusoloissa korkea ruuan omavaraisuusaste hillitsee hinnan nousua. Suomessa ongelmat ulkomaankaupassa saattaisivat näkyä sellaisten tuotteiden puuttumisena kaupan hyllyiltä, joita meillä ei itse pystytä tuottamaan. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kahvi sekä monet hedelmät.

Epävarmuutta ruokahuoltoon tulee myös, jos iso joukko maatalousyrittäjiä ja elin-tarvikeketjun muita työntekijöitä sairastuu koronavirukseen yhtä aikaa. Matka pellolta pöytään on Suomessa pitkä ja riski sille, että matka katkeaa tai viivästyy, on koronan takia kasvanut. Myös tämän riskin toteutuminen nostaisi ruuan hintaa. Vastaavasti tuontituotteiden hinnat nousevat, jos epidemian takia yritykset eivät pysty toimittamaan tuotteita ulkomaille.

Suomessa maatalousalan kausiluonteisiin töihin tarvitaan paljon ulkomaista työvoimaa. Rajojen ollessa kiinni ulkomailta saapuvien kausityöntekijöiden saaminen maahan on vaarassa. Tämä tuo haasteita maatalouteen ja erityisesti puutarha-alalle, jossa istutukset ovat juuri käynnistymässä. Jos työvoimapulan takia kasvisten ja marjojen tarjonta vähenee, niiden hinnat nousevat. Kasvikset ja marjat ovat tärkeitä raaka-aineita myös elintarviketeollisuudessa, joten hintojen nousulla on laajat vaikutukset ruuan hintaan.

Elintarviketeollisuuden kannattavuus oli viime vuonna hyvä ja lähtötilanne kuluvalle vuodelle oli lupaava. Kysyntäpiikit ja -muutokset koettelevat alan sopeutumiskykyä ja joustavuutta. Vaikka elintarviketeollisuus selviää monia muita teollisuuden aloja pienemmillä kolhuilla, myös elintarviketeollisuudessa on yrityksiä, jotka ovat isoissa vaikeuksissa. Tällaisia ovat erityisesti pienet yritykset, joiden tärkeimpiä asiakkaita ovat ravintolat.

Myös Suomen elintarvikevientiin liittyy koronaviruksen takia merkittävää epävarmuutta. Jo nyt elintarvikeviennin kustannuksia nostavat ongelmat konttien saatavuudessa ja liikkumisessa. 

Ruuan huoltovarmuus taataan toimivilla markkinoilla ja varastoinnilla sekä hyvillä kauppasuhteilla

Huoltovarmuuden perusta on toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous. Tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ruokaturvan osalta tavoitteena on taata väestölle riittävä ravinnon saanti myös poikkeusolosuhteissa. Elintarvikkeiden osalta huoltovarmuus on varmistettu varastoimalla elintarvikkeita ja tuotantopanoksia eri puolille Suomea.

Ruokaturvan perustana on kansallinen maataloustuotanto ja toimivat kansainväliset kauppasuhteet sekä toimiva elintarvikkeiden jalostus. Kansallisen maataloustuotannon turvaamiseksi ruokaturvaan liittyy myös panosten riittävyyden varmistaminen.

Suomen omavaraisuusaste elintarvikkeissa on noin 80 %. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan viidennes Suomessa syödyistä elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Tilannetta helpottaa lisäksi se, että pääosa Suomeen tuotavista elintarvikkeista ei ole huoltovarmuuden näkökulmasta välttämättömiä.

Maataloustuotanto on riippuvainen Suomeen tuotavista tuotantopanoksista. Niistä kriittisimpiä ovat öljy ja lannoitteet. Alkavan kasvukauden osalta panosten riittävyys on kuitenkin turvattu. Panoksista esimerkiksi lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ovat jo pääosin maatiloilla, varastoissa Suomessa tai matkalla Suomeen. Ongelmia voi syntyä, jos koronakriisi kestää seuraavalle kasvukaudelle. Kotieläintuotannossa kriittisessä asemassa ovat rehuissa käytettävät vitamiinit ja aminohapot. Niistä valtaosa tuodaan Kiinasta.