Uutiset

Venäjän sotatoimien vaikutus Suomen metsäalaan

31.maaliskuu 2022

PTT-Blogi - Paula Horne, Marjo Maidell, Matti Valonen

Tässä blogissa PTT:n metsäekonomistit arvioivat Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Suomen metsäsektoriin. Julkaisemme kevään varsinaisen metsäennusteen 5. huhtikuuta, ja siinä käsittelemme vielä laajemmin metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden lähivuosien näkymiä.

Merkittävimpiä seurauksia Suomen metsäalalle sodasta on puun tuonnin loppuminen. Venäjältä on tuotu noin 13 prosenttia Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puusta. Tämä vuosi antaa hengähdystauon, kun useat tekijät vähentävät tuonnin tyrehtymisen vaikutusta puunkorjuuseen ja puumarkkinaan. Ensi vuosi kuitenkin lisää puunkäyttöä ja nostaa selvästi niin korjuu- ja kauppamääriä kuin puun hintaakin.

Sahatavaran ja vanerin tuonnin päättyminen Venäjältä Eurooppaan lisää suomalaisen sahatavaran ja vanerin kysyntää kuluvana keväänä ja kesänä. Näillä näkymin syksyllä rakentaminen vähenee Euroopassa, kun rakennusmateriaalien kohonneet hinnat lisäävät rakentamisen kustannuksia. Tämä heikentää sahatavaran ja vanerin kysyntää. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteisiin sodalla ei ole laajempaa vaikutusta, sillä paperia ja kartonkia on viety Venäjälle verrattain pieniä määriä, joille löytyy uudet ostajat. Puuraaka-aineen lisäksi metsäteollisuuden tuotantokustannuksia kohottaa etenkin energian kallistunut hinta.

Vaikutukset puumarkkinoihin

Venäjän puuntuonnin pysähtyminen 

Viime vuonna Venäjältä tuotiin noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta ja haketta, jotka kattoivat tuonnista noin kolme neljännestä. Tuontipuun käyttö keskittyy Suomessa kemialliseen metsäteollisuuteen, jonka raakapuun käytöstä tuonti kattoi noin neljänneksen vuonna 2020. Valtaosa Venäjän tuonnista on koivukuitupuuta ja haketta. Metsäteollisuusyritysten omat päätökset kaupan lopettamisesta Venäjän kanssa, Venäjän ilmoittama puuraaka-aineen vientikielto Eurooppaan sekä metsäsertifiointijärjestelmien kielto konfliktialueen puun käytöstä lopettavat Venäjän puun tuonnin kokonaan ensimmäisen kvartaalin jälkeen.

Massateollisuuden raaka-aineen hankinta – tuontipuun korvaaminen ja selluntuotannon kasvu investoinnin myötä

Tänä vuonna massateollisuuden tuotannon lasku vähentää painetta Venäjän tuontipuun korvaamiselle. Venäjän tuonnin korvaamisen lisäksi kotimaan kasvava tuotantokapasiteetti nostaa varsinkin ensi vuodesta lähtien puunkäyttöä. Pidemmällä aikavälillä Venäjän kuitupuun ja hakkeen tuonnin supistumisen voi ratkaista usealla tavalla: 1) kotimaisen korjuun lisääminen, 2) tuonnin lisäys muualta, 3) raaka-aineen käytön tehostaminen, 4) tuotannon sopeuttaminen vähäisempään raaka-ainevarantoon. Sekä kotimaan puunkorjuu että muualta tuodun tuontipuun määrä kasvavat seuraavana parina vuotena. Lisääntynyt kysyntä voi nostaa ensin puukaupat ja siten puunkorjuun suurimmalle ylläpidettävälle hakkuumahdollisuuden tasolle muutamiksi vuosiksi, ennen kuin markkinat sopeutuvat tilanteeseen. Korjuukalusto ja -työvoima riittävät, jos alan kannattavuus mahdollistaa kapasiteetin tehokkaan käytön.

Energiateollisuudessa kysyntä kasvaa

Myös energiateollisuudessa on tulevaisuudessa kysyntää uusiutuvan energian raaka-aineille. Metsissä riittää ensiharvennuskohteita ja myös ainespuuhakkuista kertyy oksia ja latvuksia. Energiapuujakeiden hinnat ovat olleet nousussa pari viime vuotta. Trendi jatkuu, kun kysyntä lisääntyy Euroopan maiden kiiruhtaessa kohti vihreää siirtymää. Nousevat energiapuun hinnat ja Venäjän hakkeen viennin loppuminen saattavat joillain alueilla viedä osan kuitupuustakin lämpökattiloihin.

Kuitu- ja tukkimarkkinoiden vaikutukset

Erityisesti koivukuitupuun korvaaminen on vaikeaa Suomen metsistä, jossa se pääosin kasvaa sekapuustona. Hakkeen tuonnin vähentymiseen on varmasti jossain määrin varauduttu, kun Venäjältä on jo aikaisemmin väläytelty mahdollisuutta sen viennin supistamisesta. Lisääntynyt kysyntä nostaa kuitupuun hintaa kaikilla puulajeilla.

Tukkimarkkinoihin vaikuttaa osin myös kuitupuun kasvanut kysyntä. Vaikka kuitupuu korjataan suurelta osin harvennushakkuista, tukkivaltaisista uudistushakkuista kertyy puulajista riippuen 40-65 prosenttia kuitupuun kokonaiskertymästä. Metsänomistajan näkökulmasta nouseva kuitupuun hinta vauhdittaa siten myös uudistusleimikoiden myyntiä. Sota voi kuitenkin vaikuttaa metsänomistajien puunmyyntipäätöksiin, kun epävarmuus lisääntyy.

Vaikutukset metsäteollisuuteen yleisesti

Tuotanto- ja kuljetuskustannukset

Metsäteollisuuden kustannukset kasvavat kautta tuotantoketjun. Puuntuonnin päättyminen Venäjältä lisää kilpailua kotimaisesta puuraaka-aineesta, jonka myötä puun hinta nousee. Puuraaka-aineen lisäksi metsäteollisuuden tuotantokustannuksia kohottaa etenkin energian kallistunut hinta. Suomalainen metsäteollisuus ei ole onneksi yhtä riippuvainen fossiilisesta energiasta kuin Keski-Euroopan metsäteollisuus, joten täällä ei todennäköisesti jouduta tehtaita seisauttamaan, kuten paikoin Keski-Euroopassa. Metsäteollisuuden lopputuotteiden vientikustannuksia lisäävät öljyn ja kaasun hinnannousun vanavedessä kohonneet meri- ja maantierahdin hinnat. Tämä heikentää suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, josta on lyhyemmät yhteydet Keski-Euroopan markkinoille sekä Saksan ja Alankomaiden suuriin satamiin. PTT:n kansantalouden ennusteen mukaan öljyn hinta kääntyy ensi vuonna laskuun, mutta se jää jonkin verran viime vuosia korkeammaksi. 

Valuuttakurssit

Valuuttakurssien muutoksilla ei ole tähän mennessä ollut juurikaan vaikutusta Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyyn. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja länsimaiden asetettua tiukempia talouspakotteita ruplan kurssi heikkeni voimakkaasti suhteessa muihin valuuttoihin. Ruotsin kruunun kurssi aluksi heikkeni lievästi suhteessa euroon, mutta on sittemmin vahvistunut jälleen sotaa edeltäneelle tasolle. Punnan ja euron väliseen kurssiin sodalla ei ole ollut mainittavaa vaikutusta. Venäjän hyökkäyksen jälkeen dollari on vahvistunut lievästi suhteessa euroon. PTT:n kansantalouden ennusteen mukaan dollarin odotetaan vahvistuvan tänä vuonna lievästi, mikä tukee Suomen viennin kehitystä.

Yleinen talouskehitys

Viime kädessä metsäteollisuustuotteiden kysyntä on riippuvaista talouden yleisestä kehityksestä. Osa metsäteollisuustuotteista on välttämättömyystuotteita, joita kulutetaan verrattain tasaisesti vallitsevasta taloustilanteesta riippumatta. Osan kysyntä on kuitenkin alttiimpaa suhdannevaihteluille, kuten vaikkapa sahatavaran. Talouskasvun hiipuminen tuntuisi siis kaikkien metsäteollisuustuotteiden kysynnässä, joskin vaihtelevin voimakkuuksin. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, hiipuuko talouskasvu vai iskeekö taantuma jossain kohtaa tätä tai ensi vuotta. Mahdollisen taantuman seurauksena kaikkien metsäteollisuustuotteiden kysyntä laskisi.

Vaikutukset mekaaniseen metsäteollisuuteen

Sota vaikuttaa sahatavaramarkkinoihin kahdella tavalla. Ensimmäiseksi venäläisen sahatavaran tuonnin pysähtyminen Eurooppaan lisää suomalaisen sahatavaran kysyntää tänä keväänä. Toiseksi sodan seurauksena rakennusmateriaalien hinnat kohoavat ja niiden saatavuus heikkenee. Tämä vähentää rakentamista ja sahatavaran kysyntää erityisesti kesästä ja syksystä alkaen.

Venäläisen sahatavaran tuonnin päättymisen vaikutukset

Eurooppalaisten yritysten päätös, joka sinetöityi PEFC- ja FSC- metsäsertifiointijärjestelmien julistettua venäläisen puun konfliktipuuksi, pysäytti sahatavaran tuonnin Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Viime vuonna näistä maista tuotiin Eurooppaan noin 7,5 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Vertailun vuoksi viime vuonna Suomesta vietiin Eurooppaan sahatavaraa 4,2 miljoonaa kuutiota. Venäjä jättää markkinalle merkittävän aukon, jota sahatavaran jatkojalostajat ja rakentajat pyrkivät paikkamaan ensisijaisesti eurooppalaisella tuotannolla. Tuontikielto lisää suomalaisen sahatavaran kysyntää Euroopassa ja kotimaassa, mikä kohottaa sahatavaran hintoja keväällä.

Sahatavaran maailmanmarkkinat myllerryksessä

Venäläisten sahojen katseet ovat eurooppalaisen tuontikiellon myötä kääntyneet Kiinaan, Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään, joihin on mahdollista myydä ilman PEFC- tai FSC-sertifikaattia. Kuitenkaan vienti näille markkina-alueille ei ole lyhyellä aikavälillä mutkatonta. Länsimaiden asettamien pakotteiden johdosta kiinalaiset ostajat joutuvat varautumaan maksuliikenneongelmiin. Lisäksi Venäjän Uralin tällä puolella sijaitsevilta sahoilta sahatavaran toimittaminen Kiinaan on kalliimpaa ja voi vaatia investointeja logistiikkaan. Sodan takia Pohjois-Afrikan tai Lähi-idän maihin ei ole mahdollista tällä hetkellä laivata venäläistä sahatavaraa Mustanmeren kautta.

Rakentamista verottavat kallistuvat rakennusmateriaalit

Näillä näkymin sahatavaran markkinatilanne muuttuu syksyllä. Sodan myötä raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti ja nousevat yhä. Tämän vuoksi rakennusmateriaalien hinnat nousevat, mikä lisää rakennusliikkeiden kustannuksia. Lisäksi rakennusmateriaalien saatavuus heikkenee. Näin on etenkin Suomessa, jonne on tuotu runsaasti rakennusmateriaaleja Venäjältä. Aloitetut rakennushankkeet vietäneen pääosin maaliin, mutta kustannusten nousun ja rakennusmateriaalien heikentyvän saatavuuden takia osa suunnitelluista tai jopa aloitetuista rakennusprojekteista joudutaan perumaan tai laittamaan jäihin. Tämä vähentää rakentamista ja sen myötä sahatavaran kysyntää ja hintaa.

Sahateollisuuden investoinnit voivat viivästyä 

Parhaillaan sahat Euroopan suurissa tuottajamaissa, kuten Suomessa (ks. taulukko), ovat investoimassa sahatavaran tuotantoon. Seuraavien vuosien aikana käyttöikänsä loppuun tulleita tuotantolinjoja korvataan uusilla ja rakennetaan kokonaan uusia tuotantolaitoksia. On aikaista sanoa miten Venäjän sota ja sen myötä laskeva sahatavaran kysyntä vaikuttavat sahojen investointeihin Suomessa ja muualla Euroopassa. On ainakin selvää, että investointien budjetit paukkuvat rakennusmateriaalien kohoavien hintojen seurauksena. Nämä kustannustehokkuutta ja tuottavuutta lisäävät investoinnit ovat kriittisiä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta, joten sahat pyrkivät ne toteuttamaan jos suinkin mahdollista. Suomalaisten sahojen kokonaiskapasiteetti kasvaa todennäköisesti taulukossa esitettyä vähemmän, sillä sahatavaran kysynnän heikentymisen voimakkuudesta riippuen vanhempia ja pienempiä sahoja voidaan päätyä sulkemaan.

Taulukko 1: Laskelma sahainvestointien vaikutuksesta Suomen sahatavaran tuotantoon, milj. m3

Vuosi Valmistuvien saha-
investointien kapasiteetti
Suljettavien sahojen
kapasiteetti 
Kapasiteetin
lisäys (netto)
2022 900 000 230 000 670 000
2023 380 000   380 000
2024 300 000   300 000
Yhteensä 1 580 000 230 000 1 130 000

Lähde: uutiset ja markkinajulkaisut     

Vanerimarkkinoilla nähdään nousu ja lasku

Sota vaikuttaa vanerimarkkinoihin samalla tavalla kuin sahatavaramarkkinoihin. Vanerin tuonnin päättyminen Venäjältä lisää suomalaisen vanerin kysyntää tänä keväänä niin kotimaassa kuin päämarkkinalla Euroopassa. Kuitenkin näillä näkymin eritoten syksystä alkaen rakennusmateriaalien korkeat hinnat ja heikentynyt saatavuus vähentävät rakentamista. Rakentamisen lisäksi vanerin kysyntään vaikuttavat huonekaluteollisuuden ja auto- ja kuljetusvälineteollisuuden kysyntä. Nämä teollisuudenalat voivat joutua rajoittamaan tuotantoaan raaka-aineiden hinnannousun takia.

LNG-tankkereiden tarve lisää koivuvanerin kysyntää

Euroopan pyrkimys korvata venäläinen nesteytetty maakaasu tuonnilla muualta, lähinnä meritse, lisää koivuvanerin kysyntää. Säiliöalusten eli tankkereiden eristeenä käytetään teräksen ohella koivuvaneria. Kun nesteytetyn maakaasun merikuljetukset kasvavat, tarvitaan lisää säiliöaluksia ja niiden eristämiseen koivuvaneria. Viime joulukuussa UPM kertoi investoivansa 10 miljoonaa euroa Joensuun vaneritehtaaseen, jossa valmistetaan muun muassa vanerisia eristekomponentteja LNG-tankkereiden eriste-elementteihin. Investointi parantaa omalta osaltaan edellytyksiä vastata kysyntään. 

Vaikutukset kemialliseen metsäteollisuuteen

Sellutehtaiden hankintaketjuissa kysymysmerkkejä

Kemiallisen metsäteollisuuden tuoteryhmistä Venäjän hyökkäyssota ja sen seuraukset iskevät eniten selluun. Suomalainen sellunteollisuus käytti vuonna 2020 n. 5,2 miljoonaa kuutiota ulkomailta, valtaosin Venäjältä, tuotua lehtikuitupuuta. Koivukuitua on Venäjän tuonnin tyrehdyttyä hankittava muualta, joka saattaa aiheuttaa hetkellisiä pullonkauloja sellun tuotantoon alkuvuoden 2022 aikana. On mahdollista, että koivusellun tuotantolinjoja muunnetaan havusellun tuotantoon, jolloin koivusellun tuotanto Suomessa vähenisi ja havusellun taas kasvaisi. Lisäksi paperin ja kartongin tuotannossa käytettävää lehtipuusellua saatetaan jatkossa tuoda ulkomailta aiempaa enemmän.

Kartongin vienti Venäjälle tyrehtyy

Etenkin arvokkaimpia Suomessa valmistettuja kartonkilaatuja, kuten taivekartonkia, on viety Venäjälle noin kymmenyksen verran Suomen kokonaisviennistä, yhteensä n. 300 000 tonnin edestä. Näille tuotteille on nyt löydettävä ostaja muualta. Vaikka hetkellistä kitkaa tuotantoon saattaa tulla, asiakkaiden löytymistä helpottaa kartongin hyvä kysyntä: kartonkipakkauksia käytetään kasvavissa määrin verkkokaupan kuljetuksissa ja muovin korvaajana. Tilannetta helpottanee myös Venäjältä tuodun kartongin jääminen pois Euroopan markkinoilta.

Graafisten papereiden kaupassa ei nähdä suuria muutoksia

Paperin tuotantoon ja vientiin sodalla on rajalliset vaikutukset. Suomalaisen paperin viennistä Venäjälle on suuntautunut noin 150 000 tonnia, joka on vain muutama prosentti kokonaisviennistä. Tällä hetkellä, kun graafisten papereiden tarjonta on supistunut useasta eri syystä, aiemmin Venäjälle viety paperi löytänee uuden ostajan vaivatta. Suomeen tuodusta sanomalehtipaperista yli puolet tuotiin Venäjältä vuonna 2020, joskin määrät ovat melko pieniä (15 000 tonnia). Nykytilanteessa, jossa sanomalehtipaperin tarjontaa rajoittaa moni eri tekijä, viennin tyrehtyminen hankaloittaa suomalaisten painotalojen toimintaa.

PTT:n metsäalan ennuste julkistetaan 5.4.