Uutiset

Venäjän sotatoimien vaikutus Suomen metsäalaan - kesäkuun blogipäivitys

21.kesäkuu 2022

Paula Horne, Marjo Maidell, Matti Valonen

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 ja sotatila on jatkunut jo lähes neljä kuukautta. Hyökkäyssodan taloudelliset vaikutukset ulottuvat Venäjän ja Ukrainan lisäksi muihin maihin. Tässä blogissa PTT:n metsäekonomistit arvioivat Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Suomen metsäsektoriin. Edellinen blogiteksti aiheesta julkaistiin maaliskuun lopussa, ja voit lukea sen täällä (linkki).

Puunhankinta Venäjän puun tuonnin korvaamiseksi

Viime vuonna Venäjältä tuotiin vajaa yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta ja haketta, jotka kattoivat tuonnista noin kolme neljännestä. Tuontipuun käyttö keskittyy Suomessa kemialliseen metsäteollisuuteen, jonka raakapuun käytöstä tuonti kattoi 23 prosenttia vuonna 2021. Valtaosa Venäjän tuonnista on koivukuitupuuta ja haketta.

Sodan aloittaminen vähensi Venäjältä tuodun puun määrää selvästi. Tammi-helmikuussa tuotiin raakapuuta yhteensä noin miljoona kuutiometriä, joka oli reilun viidenneksen vähemmän kuin viime vuoden alkukuukausina. Vähentyminen johtui osittain UPM:n lakosta, osin Venäjän jo viime vuonna uhkailemista tuonnin rajoituksista. Maaliskuun tuontipuumäärä romahti 78 prosenttia viime vuoden maaliskuun tuontimäärästä. Puuta kuitenkin tuodaan Suomeen jonkin verran vielä tänä keväänä, ennen kuin tuonti pysähtyy kokonaan. EU:n viides pakotepaketti kielsi puun tuonnin Venäjältä, mutta pitkiä sopimuksia koskee 10.7 asti ulottuva siirtymäaika. Myös muista maista tuodun puun määrä on tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla selvästi pienempi kuin viime vuonna. Muualta tuodun puun määrän voidaan kuitenkin olettaa kasvavan loppuvuonna korvaamaan osaa Venäjältä tuodusta puusta.

Suurin paine puunhankinnassa kohdistuu kotimaisiin puuvaroihin. Tänä vuonna massateollisuuden tuotannon lasku ja Venäjältä tammi-helmikuussa tuotu puu vähentää kuitenkin painetta Venäjän tuontipuun korvaamiselle. Vielä ei kuitenkaan kotimaan puunkorjuun ja puukauppojen kokonaismäärissä näy Venäjän puuntuonnin korvaaminen. Huhtikuuhun mennessä korjatun puun alkuvuoden kertymä oli noin miljoona kuutiometriä eli neljä prosenttia viimevuotista kertymää pienempi. Vähenemän takana on osittain UPM:n työselkkaukset, osin viime vuonna tehdyt tuotantokapasiteetin leikkaukset. Yksityismetsien tammi-huhtikuun pystykauppamäärä oli jopa lähes 30 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa pienempi, vaikka metsäyhtiöt ovat rekrytoineet lisää ostohenkilöitä.


 
Sahatavaran ja vanerin tuonti Venäjältä Suomeen

Sahatavaran ja vanerin markkinatilanne ei ole olennaisesti muuttunut maaliskuun lopusta, jolloin edellinen blogi julkaistiin. Tähän kevääseen asti Venäjältä ja Valko-Venäjältä sahatavaraa ja vaneria tuotiin merkittävä osa EU-maiden sahatavaran ja vanerin tarpeesta. Sahatavaran ja vanerin tuonnin päättyminen Venäjältä ja Valko-Venäjältä vähensi niiden tarjontaa Euroopassa, mikä on heikentänyt saatavuutta ja kohottanut hintaa.

Sahatavaran ja vanerin markkinatilanne käy kuumana tänä kesänä, kun idästä tuotua sahatavaraa pyritään korvaamaan tuonnilla muualta ja Euroopan omalla tuotannolla, jotka eivät kuitenkaan riitä sitä täysin korvaamaan. Syksyä kohti markkinatilanne kuitenkin heikkenee, kun rakennusmateriaalien kohonneet hinnat vähentävät rakentamista. Tämän seurauksena sahatavaran kysyntä ja hinta kääntyvät laskuun.

Euroopan lopetettua tuonnin Venäjältä ja Valko-Venäjältä ovat näiden maiden sahat kääntäneet katseensa kohti Aasian, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinoita. Tuotteiden toimittaminen Uralin länsipuolen sahoilta Aasiaan suurissa määrin vaatisi logistiikkainvestointeja. Toimitukset Venäjältä Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan vaatisivat Mustanmeren satamien kautta tapahtuvaa turvallista meriliikennettä, joka ei Venäjän sotatoimien takia ole mahdollista. Kilpailu näiden alueiden markkinoilla kiristyy, jos venäläiset sahat saavat toimituksensa vetämään. Yleinen markkinatilanne Pohjois-Afrikassa heikkenee joka tapauksessa alueen maita uhkaavan ruokakriisin seurauksena.

Arvio sahatavaran ja vanerin tuonnin kehityksestä

Venäjältä tuotiin tähän kevääseen saakka merkittävä osa Suomen sahatavaran kotimaan kulutuksesta. Viime vuosina Venäjän osuus Suomen sahatavaran kulutuksesta on ollut noin 15 prosenttia, joten tuonnin päättyminen on suuri muutos. Sahatavaran ja vanerin tuonti Venäjältä tulee päättymään kokonaan heinäkuun 10. päivään mennessä, kun EU:n viidennen pakotepaketin puutuotteiden pitkiä hankintasopimuksia koskeva siirtymäaika päättyy. 

Sahatavaran tuonti Venäjältä Suomeen kasvoi helmi-maaliskuussa 77 prosenttia ja vanerin 67 prosenttia. Myös aiempina vuosina sahatavaraa ja vaneria tuotiin maaliskuussa enemmän kuin tammi- tai helmikuussa, mutta tämän vuoden maaliskuussa huomattavasti tavallistakin enemmän. Vertailun vuoksi viime vuoden maaliskuussa sahatavaraa tuotiin 47 000 kuutiometriä ja tämän vuoden maaliskuussa 76 000 kuutiometriä. Tuontia lienevät maaliskuussa kasvattaneet ostot varastojen täydentämiseksi. 

Tullin mukaan Suomeen Venäjältä saapuvien kuorma-autojen määrä laski huhtikuussa reilun kolmanneksen maaliskuulta ja junavaunujen määrä yli 40 prosenttia. Kuorma-autoliikenteen hidastumista nopeutti Tullin päätös käännyttää 9.4 alkaen Venäjältä saapuvat Venäjän ja Valko-Venäjän kilvissä olevat kuorma-autot. Huhti-toukokuussa sahatavaran ja vanerin tuonti todennäköisesti väheni maaliskuuhun verrattuna.


 
Kartongin vienti Suomesta Venäjälle hiipumassa

Venäjän osuus Suomen paperin ja kartongin viennin määrästä vaihteli viime vuosina viiden ja kuuden prosentin paikkeilla. Valtaosa viennistä on ollut kartonkia, jonka vienti Suomesta Venäjälle väheni maaliskuussa kolmanneksen helmikuulta. Helmikuussa Venäjän osuus Suomen kartongin viennistä oli yhdeksän prosenttia, josta se maaliskuussa tippui viiteen prosenttiin. Merkittävä osa maaliskuun Venäjän viennistä koostui päällystetyistä muista kartongeista, kuten nestepakkauskartongeista. Kartonkien hyvä kysyntätilanne on epäilemättä helpottanut uusien asiakkuuksien löytymistä.

Massa- ja paperiteollisuustuotteiden tuonnissa Venäjän osuus on viime vuosina vaihdellut seitsemän ja yhdeksän prosentin välillä. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan tuonnista noin kolmannes oli massaa, kolmannes sanomalehtipaperia ja kolmannes kartonkia sekä paperi- ja kartonkijalosteita. Maaliskuussa massa- ja paperiteollisuustuotteiden tuonti Venäjältä Suomeen ei vähentynyt tammi- ja helmikuuhun verrattuna, vaan oli edelleen 11 prosenttia tuotteiden kokonaistuonnista. Noin puolet tuonnista (4 000 tonnia) oli sanomalehtipaperia, jota maaliskuussa tuotiin peräti tuplaten helmikuuhun verrattuna. Tämän taustalla epäilemättä vaikutti työnseisauksesta johtunut kotimaisen sanomalehtipaperituotannon pysähtyminen UPM:n tehtailla.

Suomalainen selluteollisuus käytti vuonna 2020 noin 5,2 miljoonaa kuutiota ulkomailta, valtaosin Venäjältä, tuotua lehtikuitupuuta. Venäjän puuntuonnin tyrehtyminen saattaa lisätä lehtisellun tuontia muualta. Maaliskuussa valkaistua lehtisulfaattisellua tuotiin Latinalaisesta Amerikasta 10 000 tonnia, joka vastaa viidennestä vuoden 2021 kokonaistuonnista. Lehtisulfaattisellun tuonti kasvoi tammi- ja helmikuuhun verrattuna selvästi. 

Länsimaisten metsäteollisuusyritysten poistuminen Venäjältä jatkuu, esimerkiksi Mondi ja International Paperin painopaperituotannosta vastaava Sylvamo ilmoittivat luopuvansa Venäjällä sijaitsevista tuotantolaitoksistaan. Toukokuussa myös Stora Enso ilmoitti myyvänsä kolme Venäjällä aaltopahvipakkauksia tuottanutta tehdastaan paikalliselle johdolle.

Maakaasun hinnannousu kohottaa metsäteollisuuden kustannuksia

Venäläisen maakaasun tuonnin päättyminen Suomeen ja joihinkin muihin Euroopan maihin on lisännyt muualta kuin Venäjältä tulevan maakaasun kysyntää. Sen kysyntä ja hinta kasvavat edelleen, kun Venäjältä edelleen maakaasua tuovat maat, kuten Saksa, pyrkivät venäläiskaasusta eroon. Maakaasun hinnannousu lisää suomalaisen metsäteollisuuden kustannuksia. Pahimmillaan maakaasusta voi tulla ensi talvena pulaa, varsinkin jos Venäjä pysäyttää viennin laajemminkin Eurooppaan. Tätä silmällä pitäen ympäri Eurooppaan valmistellaan LNG-terminaalien rakentamista ja terminaalilaivojen käyttöönottoa. Keskeistä on se, lisääkö se kustannuksia enemmän täällä kuin keskeisissä kilpailijamaissa kuten Saksassa. 

Metsäteollisuudessa maakaasua käytetään mm. paperin, kartongin ja sellun kuivaamisessa tarvittavan höyryn tuottamiseen. Metsäteollisuusyritykset ovat alkuvuoden ajan pyrkineet sekä korvaamaan venäläistä maakaasua muualta tuodulla maakaasulla että siirtymään tuotannossaan vaihtoehtoisiin energianlähteisiin. Maakaasun korvaaminen esimerkiksi polttoöljyllä tai sähköistämällä edellyttää kuitenkin useimmissa tuotantolaitoksissa investointeja, joten maakaasusta ei päästä kovin äkkiä eroon. Maakaasun osuus Suomen kemiallisen metsäteollisuuden energian loppukulutuksesta oli seitsemän prosenttia vuonna 2020, mutta Keski- ja Etelä-Euroopan maissa huomattavasti korkeampi. Esimerkiksi Saksan paperiteollisuuden teettämän selvityksen mukaan kaasutoimitusten loppuminen vähentäisi Saksan paperin- ja kartongintuotantoa peräti 90 prosenttia.

Venäjän tuonnin päätyttyä Suomi on ensisijaisesti Baltiasta tuotavan maakaasun varassa. Lisäksi muutamissa Suomen satamissa on pieniä nesteytetyn maakaasun terminaaleja, mutta niitä ei ole kytketty Suomen maakaasuverkkoon. Balticconnector-kaasuputken kautta Suomeen tuodaan kaasua pääasiassa Latvian kaasuvarastosta ja Liettuan LNG-terminaalista. Latvian kaasuvarastoon varastoidusta kaasusta osa on peräisin Venäjältä ja osa Liettuan LNG-terminaalista. Liettua luopui venäläisen kaasun tuonnista tänä keväänä ja Latvian parlamentti (Saeima) teki huhtikuun lopulla päätöksen luopua venäläisestä kaasusta 1.1.2023 mennessä. 

Kaasun hintakehitystä hankala ennakoida 

Kaasun saatavuutta pyritään parantamaan sekä Suomessa että Baltiassa. Maakaasun saatavuuden takaamiseksi Suomen siirtoverkkoyhtiö Gasgrid on vuokraamassa kymmeneksi vuodeksi nesteytetyn maakaasun terminaalilaivan, joka on tavoitteena saada käyttöön ensi talveksi. Latviassa ja Virossa suunnitellaan LNG-terminaalien rakentamista ja Liettuassa keskustellaan olemassa olevan terminaalin laajentamisesta. Toukokuun alussa avattiin Liettuan ja Puolan välinen GIPL-kaasuputki, joka kytkee Baltian ja Suomen Euroopan kaasuverkkoon.

Suomen ja Baltian GET Baltic -maakaasupörssin päivittäinen spot-hinta likimain nelinkertaistui toukokuun 2021–2022 välillä. Yritykset kuitenkin ostavat maakaasun pidemmillä sopimuksilla, joissa hinta on päivittäistä spot-hintaa matalampi. Päivittäinen spot-hinta ei anna täysimääräistä kuvaa yritysten kohtaamasta maakaasun hinnannoususta. Hintakehitystä on hankala ennakoida, koska siihen vaikuttavat mm. maakaasun saatavuus Balticconnectorin kautta, nesteytetyn maakaasun tarjonta sekä maakaasun kysyntä Euroopassa, jota voi lisätä ensi talven mahdollisesti runsas lämmitystarve.

Edellinen blogiteksti Venäjän sotatoimien vaikutuksesta Suomen metsäalaan julkaistiin maaliskuun lopussa, ja voit lukea sen täältä (linkki).