Uutiset

Venäjän energiaruletti uhkaa Saksan metsäteollisuutta

15.elokuu 2022

Marjo Maidell / Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäekonomisti

Energian hinnat ovat kohonneet voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan tämän vuoden helmikuussa. Hintojen nousun taustalla näkyy, miten riippuvainen Eurooppa on venäläisestä energiasta. Esimerkiksi EU-maissa käytetystä maakaasusta lähes puolet on tuotu Venäjältä.

Juuri maakaasun saatavuuteen liittyy nyt merkittäviä epävarmuuksia, jotka koskettavat myös metsäteollisuutta. Tilanne vaihtelee maasta riippuen. Suomessa sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden energiankulutuksesta maakaasun osuus on ollut alle kymmenyksen, kun monessa Keski-Euroopan maassa puhutaan 30–40 prosentista. Esimerkiksi Saksassa maakaasun osuus on ollut 39 prosenttia.

Venäjä lopetti maakaasun viennin Suomeen toukokuussa.

Suomalainen metsäteollisuus, joka on käyttänyt maakaasua muun muassa sellun, paperin ja kartongin kuivaamiseen, pyrki alkuvuodesta sekä korvaamaan venäläistä maakaasua muualta tuodulla maakaasulla että siirtymään tuotannossaan vaihtoehtoisiin energianlähteisiin. Se edellyttää kuitenkin useimmissa tuotantolaitoksissa investointeja.

Venäjä on rajoittanut maakaasun vientiä Saksaan alkukesästä lähtien ja rajoitusten odotetaan jatkuvan. Asialla on iso merkitys saksalaiselle metsäteollisuudelle.

Saksan paperiteollisuuden teettämän selvityksen mukaan kaasutoimitusten loppuminen vähentäisi Saksan paperin- ja kartongintuotantoa peräti 90 prosenttia. Tämä on paljon ottaen huomioon, että Saksassa on noin neljännes Euroopan paperin- ja kartongintuotannosta.

Kun venäläisen maakaasun tuonti Eurooppaan vähenee, muista maista tuodun maakaasun kysyntä kasvaa. Se nostaa väistämättä hintaa.

Kesäkuun maakaasun spot-hinta Suomen ja Baltian maakaasupörssissä on nelinkertaistunut vuoden takaiseen verrattuna. Useat keskieurooppalaiset tuotantolaitokset ovat seisottaneet koneitaan liian korkeiden energiakustannusten takia, viimeisimpänä Metsä Tissuen pehmopaperitehtaat Saksassa ja Slovakiassa.

Mikäli tuotantoa joudutaan Keski-Euroopassa rajoittamaan enemmänkin, vähenee näiden tuotteiden tarjonta. Se saattaa koitua suomalaisen metsäteollisuuden eduksi, sillä maakaasun suhteen tilanne Suomessa on selvästi parempi Keski-Euroopan maihin verrattuna.

Energian hintojen nousulta ei silti täälläkään säästytä, ja yritysten huoli energiakustannusten kasvusta on todellinen.

Kolumni on julkaistu alun perin Maaseudun Tulevaisuudessa 15.8.2022