Uutiset

Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

24.syyskuu 2009

  • PTT ennustaa kokonaistuotannon alentuvan tänä vuonna 6 prosenttia ja ensi vuonna tuotannon odotetaan kasvavan 1,5 prosenttia. Alkuvuoden jyrkästä alamäestä huolimatta tilanne on selvästi vakautunut Suomessakin. Tyypillisesti Suomessa käänne on lähtenyt liikkeelle viennistä. Nyt vientitilaukset ovat edelleen alhaisella tasolla ja elpyminen on hidasta ja alkaa vasta vuoden vaihteen jälkeen. Kansainvälisen talouden kasvuun liittyy lisäksi edelleen suuria riskitekijöitä velkaantumisen ja raaka-aineiden, erityisesti öljyn, hintojen suhteen.

              Laman seurauksena valtion verotulot tippuvat yli 10 prosenttia, mutta tasapainon kannalta ongelmallista on myös menojen jatkuva kasvu. Jo viime vuonna valtion menot kasvoivat poikkeuksellisen nopeasti eli noin 7 prosenttia ja sama tahti jatkuu myös tänä vuonna. Menojen kasvuun ovat vaikuttaneet suuret palkkojen korotukset, elvytys ja kasvaneet valtionosuusmenot kunnille. On oikein, että valtio kantaa riskin tulojen suhdanneluonteisesta pienenemisestä, sillä kuntien velkaantuminen johtaa nopeasti palvelujen karsintaan.

    Alhaiset korot auttavat valtion velan hoidossa

    Velkaantuminen ei ole vielä akuutti ongelma. Ensi vuonna velkaa on noin 40 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on kansainvälisesti alhainen luku. Vielä merkittävämpää on se, että valtio pystyy erittäin matalien korkojen oloissa rahoittamaan velkaantumisen hyvin halvalla. Nykyisellä velkaantumistahdilla velanhoitokustannukset pysyvät hyvin hallinnassa.

              Jos kasvu pysyy tulevat vuodet matalana ja velkaantuminen jatkuu pitkään, valtion menojen kasvu on ongelmallinen alijäämän kuromisen kannalta. Velkaantumisen kasvun pysäyttäminen tulee vaatimaan sekä menojen kasvun hillintää että verojen korotuksia. Erotuksena 1990-luvun alun lamaan velkaantuminen ei kuitenkaan vaadi nyt paniikkiratkaisuja, joten menojen kasvun hillintää ei pidä tehdä juustohöylämenetelmällä, vaan toimenpiteet voidaan harkita pitkän aikavälin tarpeiden näkökulmasta.  

    Työllisyyden käännettä saadaan odotella pitkään

    Työllisyys seuraa yleensä tuotantoa käsi kädessä noin puolen vuoden viiveellä. Viimeisen vajaan vuoden nopean tuotannon laskun vuoksi Suomessa olikin heinäkuussa noin 100 000 työllistä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tässä luvussa ovat mukana keväällä koulunsa päättäneet opiskelijat, joista moni ei ole löytänyt ensimmäistä työpaikkaansa. 

              Kuluvan ja ensi vuoden työpaikkojen menetys jää tuotannon rajusta putoamisesta huolimatta noin 175 000:een, sillä tuotannon pudotus on jyrkintä pääomavaltaisessa teollisuustuotannossa. Työpaikkojen kato ei myöskään näy työttömyydessä täysimääräisesti, sillä työmarkkinoilta poistutaan kasvavalla vauhdilla työmarkkinoiden ulkopuolelle kuten eläkkeelle, opiskelemaan tai vanhempainvapaille. Työttömyys kasvanee ensi vuonna silti keskimäärin noin 11 prosenttiin. Tuotannon kasvu on kuitenkin niin vaatimatonta, että työllisyystilanteen paraneminen siirtyy ainakin vuoden 2011 puolelle. Työttömyyden kasvua jarruttaa lähivuodet eläkkeelle siirtyminen, sillä eläkeikään tulevien määrät ovat suurimmillaan.

    Nuorille koulutuksen ja työharjoittelun keinoin työelämävalmiuksia

    Pahinten työttömyyden kasvusta ovat kärsineet nuoret. Nuorisotyöttömien määrä on lisääntynyt liki koko maassa. Sellaisilla alueilla kuten Uusimaa, joilla on paljon koulutuspaikkoja, nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut. Koko maassa alle 25-vuotiaista joka viides on työttömänä ja Pohjois-Karjalassa nuorten työttömyysaste on alkuvuonna ollut peräti 40 %. Työllisyyspolitiikan haastavana tehtävänä on tässä tilanteessa rakentaa siltaa ylimenoajaksi niin, että mahdollisimman harva nuori joutuu pitkäaikaistyöttömäksi ja uhkaa sitä kautta syrjäytyä työmarkkinoilta jo ennen sinne pääsyä.

     Osa-aikatyöttömän päivärahamalli ikääntyvien avuksi

     Suomessa työllisyys on vähentynyt kansainvälisestikin paljon, mutta varsinkin Saksassa on onnistuttu merkittävässä määrin estämään työllisyyden lasku. Yksi keino on ollut ns. Kurzarbeit eli lyhennetty työviikko sen sijaan että käytetään pitkiä lomautuksia tai irtisanomisia. Olisi toivottavaa, että Suomessakin työmarkkinajärjestöt pääsisivät sopuun uudesta ”osa-aikatyöttömän” päivärahamallista. Erityisesti ikääntyvien näkökulmasta siirtyminen työttömyyteen voitaisiin estää osa-aikatyöhön siirtymisellä. Mitä enemmän on ikää, sitä vaikeampi on palata työmarkkinoille hyvässäkään suhdannetilanteessa. Rakennetyöttömyyden ehkäisemisen ja työurien pidentämisen tarpeen näkökulmasta iäkkäiden pitäminen työmarkkinoilla on tarpeellista.

     

    Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2008-2010

     

    2008

    2008

    2009e

      2010e

     

    Mrd. euroa

    Määrän

    muutos, %

    Määrän

    muutos, %

      Määrän

        muutos, %

    Bruttokansantuote

    184,7

    1,0

    -6,0

    1,5

    Tuonti, tavarat ja palvelukset

    79,6

    7,0

    -23,0

    5,0

    Vienti, tavarat ja palvelukset

    86,8

    7,3

    -25,0

    8,0

    Kulutus

    136,8

    1,9

    -1,3

    0,8

        yksityinen

    95,6

    1,9

    -2,5

    1,0

        julkinen

    41,3

    2,0

    1,5

    0,5

    Investoinnit

    38,1

    0,3

    -13,0

    -3,4

        yksityiset

    33,3

    0,4

    -15,5

    -4,5

        julkiset

    4,8

    -0,3

    5,0

    2,5

    Varaston muutos ja tilastovirhe1

    2,6

    -0,9

    -0,5

    0,4

    Inflaatio, kuluttajahintaindeksi,          %-muutos

     

    4,1

    0,5

    1,5

    Työttömyysaste, %

     

    6,4

    9,3

    10,8

    Työllisyysaste2, %

     

    70,6

    67,5

    65,8

    Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta

     

    0,9

    -4,3

    -4,9

    Kuntien nettoluotonanto, % BKT:sta

     

    -0,2

    -0,6

    -0,6

    Koko julkisen sektorin nettoluotonanto, % BKT:sta

     

    4,4

    -2,3

    -3,0

    Vaihtotase, mrd. euroa

     

    2,6

    1,5

    2,1

    e PTT:n ennuste

    1 Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä

    2 Työllisten osuus 15-64 -vuotiaista

     

     

     

     

     

     Lisätietoja:   Janne Huovari, puh. 09-3488 8421,
                          Markus Lahtinen puh. 09-3488 8418, ja    
                          Raija Volk, puh. 040-590 3430.

    Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki

    Ohessa koko tiedote kuvien kanssa pdf-muodossa.