Uutiset

Taloustutka: Riskienhallinta osana ulkomaankauppaa

16.lokakuu 2017
Matti Valonen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti. 

Merkittävä osa Suomen puutuoteteollisuuden tuotannosta suuntautuu vientiin. Tänä vuonna maailmalle odotetaan lähtevän 76 prosenttia sahatavaran ja 83 prosenttia vanerin tuotannosta. On kiehtovaa ajatella, miten suomalaisesta metsästä korjattu tukkipuu päätyy lopulta vaikkapa kiinalaiseen kotiin lasten leikkitavaraksi.

Maailmalla kilpailu on kovaa, ja vienninedistäminen vaatii ponnistuksia. Finpron ja Suomen Sahateollisuuden vuonna 2015 alkanut Wood From Finland –ohjelma, joka on keskittynyt Kiinan markkinoiden avaamiseen suomalaiselle sahatavaralle, on ollut menestys. Osin ohjelman ansiosta suomalaisen sahatavaran vienti Kiinaan on kasvanut räjähdysmäisesti ja vuonna 2016 noin 12 prosenttia sahatavarasta päätyi juuri Kiinan. Tämä kertoo siitä, että Kiinasta on tullut tärkeä vientimaa. Suomalaisten sahojen ja Wood From Finland –ohjelman voidaan katsoa olleen oikeaan aikaan oikealla strategialla Kiinassa.

Toisaalta kovaan kilpailuun sisältyy myös riskejä, joihin kaikkiin ei voi varautua, mutta niitä voi hajauttaa. Sijoittajalle korostetaan hajautuksen merkitystä riskien tasaamiseksi, ja saman pitäisi päteä myös ulkomaankaupassa. Suomen meijeriteollisuudelle Venäjä oli tärkeä kauppakumppani pitkään, mutta vuonna 2014 nopeassa tahdissa edennyt tuontikielto pysäytti viennin aiheuttaen taloudellisia tappioita ja uusien markkinoiden etsimistä.

Myös Kiinassa tuontia koskevat linjaukset saattavat muuttua nopeasti. Keskusjohtoisuuden takia poliittiset riskit ovat aina läsnä, vaikka Kiinan talous onkin kasvanut pitkään voimakkaasti. Huolimatta vahvoista Euroopan kotimarkkinoista heilahtelut Kiinassa näkyvät nopeasti suomalaisen sahatavaran kysynnässä.

Lisäkasvun hakemiseen pelkästään Kiinasta ei pidä tyytyä, vaan jatkuvasti etsiä uusia kauppakumppaneita tai syventää nykyisiä kauppasuhteita myös muiden maiden kanssa. Seuraava tärkeä kauppakumppani voi löytyä esimerkiksi Intiasta tai Vietnamista. Lopulta puutuotteiden maailmanmarkkinoilla Suomi on pieni tekijä, joten jo pienellä siivulla isosta markkinasta on merkitystä, kuten Kiina on osoittanut. Kuitenkaan unohtamatta riskienhallintaa.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.10.