Uutiset

Satunnaista pitkäaikaistyöttömyyttä

21.lokakuu 2019

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti Juho Alasalmi

 

Koska työtä ja työntekijöitä täytyy etsiä, työntekijöiden ja työnantajien kohtaamiseen liittyy aina satunnaisuutta. Joku kuuli työpaikasta kaverilta, jollakulla oli sama harrastus kuin haastattelijalla ja joku toinen oli muuten vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Tällaiset yksittäiset kohtaamiset luovat kokonaisen virran, joka vie työttömiä työllisyyteen. Työttömät työnhakijat eivät kuitenkaan koskaan lopu, sillä toinen virta vie työllisiä työttömyyteen. Parhainakin taloudellisina aikoina on jokin työttömyyden luonnollinen taso, jota virrat työttömyyteen ja työllisyyteen ylläpitävät.


Kuvitellaan, että tämä taso on 250 000 työtöntä ja aloitetaan näiden työttömien seuranta. Kuvitellaan hetken, että nämä työttömät ovat kaikki samanlaisia: kukaan ei ole toista ahkerampi tai laiskempi, ja kaikilla on samat taidot sekä työkokemus. Heillä on siis kaikilla sama todennäköisyys työllistyä kuukauden aikana, olkoon se 10 prosenttia. Joka kuukausi siis 10 prosenttia työttömistä eli 25 000 työtöntä työllistyy. Tämä tarkoittaa, että vuoden kuluttua seuratuista 250 000 työttömistä noin 70 000 työnhakijaa on edelleen työttömänä.

 

He ovat Tilastokeskuksen määritelmän mukaan pitkäaikaistyöttömiä. Tässä tapauksessa eivät kuitenkaan siksi, että he eivät hakeneet töitä yhtä ahkerasti kuin muut, tai koska heillä oli vähemmän koulutusta tai työkokemusta kuin muilla. Kaikki työttömäthän olivat samanlaisia! He ovat pitkäaikaistyöttömiä, koska jonkun on oltava. He ovat pitkäaikaistyöttömiä, koska jokaisena kuukautena, kun osa työttömistä työllistyy, osan on jäätävä työttömyyteen. Ja koska virta työllisyydestä työttömyyteen takaa, että työttömät työnhakijat eivät koskaan lopu, aina on oltava joukko työttömiä, joiden työttömyys pitkittyy. He ovat pitkäaikaistyöttömiä, koska heillä kävi huono tuuri.

 

Kaikki työttömät eivät tietenkään ole samanlaisia, mutta tällainen sattumanvarainen pitkäaikaistyöttömyys on mahdollista kaikissa työttömien ryhmissä, joissa työllistyminen seuraavan kuukauden aikana ei ole täysin varmaa. Tosiasiassa työllistymisen todennäköisyys myös laskee työttömyyden pitkittyessä, mikä lisää huonon tuurin vaikutusta myöhempään työllistymiseen.

 

Pitkäaikaistyöttömyyttä siis olisi, vaikka kaikki työttömät olisivat samanlaisia. Pitkäaikaistyöttömyyden ei tarvitse johtua esimerkiksi alhaisesta työnhakuaktiivisuudesta tai puutteellisista taidoista. Näillä on toki merkitystä, mutta suuressa työttömien joukossa myös puhdas sattuma aiheuttaa paljon pitkäaikaistyöttömyyttä.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 21.10.2019