Uutiset

PTT:n viestinnällä monta rautaa tulessa – tavoitteena saada tutkimustieto näkyväksi ja ymmärrettäväksi

30.syyskuu 2021

PTT:n syksyn ennustekausi on paraikaa käynnissä ja takana on jo kansantalouden ja maa- ja elintarviketalouden ennusteiden julkistukset. Jännitystä on ollut ilmassa, sillä maa- ja elintarvikeryhmässä ennuste on ollut jokaiselle ryhmäläiselle ensimmäinen. Mutta niin vaan kaikki meni jälleen loistavasti ja PTT:n näkyvyys mediassa on ollut huippuluokkaa! Toimistollakin saimme jälleen kokea tähtihetkiä, kun Maikkarin TV-kamerat kävivät kuvaamassa ja haastattelemassa tutkimusjohtaja Sari Forsman-Huggia.
PTT:llä tutkimusviestintää on tehty jo pitkään, mutta ensimmäinen viestijän nimikkeellä oleva henkilö palkattiin tasan viisi vuotta sitten. Viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilän palkkauksen jälkeen myös monet muut tutkimuslaitokset ovat vahvistaneet henkilöstöään viestinnän ammattilaisilla. PTT:llä työskentelee nyt kaksi kokoaikaista viestijää, Kimmon lisäksi viestintäsuunnittelija Juuso Heinämäki.
Kimmon ja Juuson työpäivät kuluvat pääasiassa ulkoisen viestinnän parissa, mutta päiviin sisältyy paljon tutkimushankkeisiin osallistumista ja käytännön töitä toimistolla. Viestinnän lisäksi töitä tehdään laitehankinnoista päivittäiseen IT-tukeen asti. "Talousennusteen julkistustilaisuuden jälkeen seuraava tehtävä saattaa olla kopiokoneen korjaaminen", Mäkilä toteaa hyväntuulisesti.
PTT:n viestintätiimi tekee yhteistyötä myös muiden tutkimuslaitosten viestijöiden kanssa. Käynnissä on muun muassa Taloustieteen taju -hanke, jonka tavoitteena on tuoda talousasioita ymmärrettäväksi erityisesti nuorille.
"Rahoittajat ovat kiinnostuneita uusista tavoista viestiä tutkimuksista, ja näitä taitoja olemme saaneet toteuttaa hankeviestinnässä", Heinämäki tuumii.
Jutun lopussa pääsette lukemaan tarkemmin miltä PTT:n viestinnän arki on näyttänyt koronan aikana. Korona on asettanut myös viestintätiimille uusia vaatimuksia, kun ihmiset ovat riippuvaisia digitaalisista työvälineistä. PTT:llä kävi hyvä tuuri, sillä digiloikka ehdittiin tehdä ennen koronaa, joten välineet ja toimintatavat olivat valmiina.
On kuitenkin eräs asia, johon viestintätiimikään ei pysty vaikuttamaan – vaikka ovatkin tehneet erinomaista työtä verkkotilaisuuksien eteen – ja se on ihmisten tarve tavata toisiaan kasvotusten uusien ideoiden ja aidon vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi.
Kuka olet ja mitä teet?
Kimmo: Olen Kimmo Mäkilä, PTT:n viestintäpäällikkö. Vastaan meillä varsinkin ulkoisesta viestinnästä ja hankeviestinnästä. Lisäksi pienessä talossa kuvaan kuuluvat monet muut askareet laitehankinnoista ihan päivittäiseen it-tukeen asti. Eli heti talousennusteen julkistustilaisuuden jälkeen voi hommana olla tulostimen korjaamista.
 
Juuso: Olen Juuso Heinämäki, PTT:n viestintäsuunnittelija. Työtehtäväni hyörii pääsääntöisesti ulkoisen viestinnän parissa. Todellisuudessa minulta toki kysytään apua ja ideoita oikeastaan mihin tahansa viestintään liittyvässä pulmassa, joskus viestinnän vierestäkin. Erityisesti tutkimusviestinnässä minua kiinnostaa se, kuinka uutta tietoa voisi saada entistä kiinnostavammin päättäjille, medialle ja suurelle yleisölle.
Mitä teillä juuri nyt on työpöydällä?
Kimmo: PTT:n perinteinen syksyn ennustekausi on vielä täydessä vauhdissa, joten niiden tiedotteiden, mediaviestinnän ja webinaarijärjestelyjen parissa ovat viime päivät aika pitkälti vierähtäneet. Lisäksi meillä on käynnissä isoja projekteja, kuten akatemiahanke Climate Nudge, jonka viestintää tehdään viikoittain. Ennen syyslomaa käymme tutkijaporukan kanssa vielä Oulussa ja Utajärvellä tapaamassa paikallisia viljelijöitä, kun etsimme yhdessä keinoja turvemaiden ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Juuso: Legendaarisen ennustekautemme ohella PTT:n viestinnällä on parhaillaan monta rautaa tulessa. Tänä vuonna olemme viestintävetoisesti lyöneet viisaat päät yhteen muiden taloustutkimuslaitosten kanssa ja toteuttaneet Taloustieteen taju -viestintähanketta, jonka tarkoituksena on perehdyttää erityisesti nuoria taloustieteen saloihin ja ilmiöihin.
Kimmon mainitseman Climate Nudge -hankkeen osalta erityisesti me viestinnässä pyrimme kertomaan näistä tuuppauksista, jotta niiden käyttäminen ilmastopäästöjen vähentämiseksi yleistyisi ja helpottuisi erityisesti kunnissa. Pöydälläni vilistävät myös usean hankkeen infograafiset tuotokset. Useat hankkeiden tilaajat ovat nykyisin kiinnostuneita uudenlaisista tavoista viestiä tutkimustuloksista. Näiden tapojen pohtiminen yhdessä tutkijoiden kanssa ja uusien keinojen keksiminen on aina palkitsevaa puuhaa.
Mitä muutoksia korona on tuonut viestinnän työhön?
Kimmo: Jos mietitään etenkin ulkoisen viestinnän näkökulmasta, niin onhan tapahtumien järjestäminen mullistunut täysin. Koronan iskettyä muutimme kaikki tutkimusten ja ennusteiden julkistustilaisuudet verkkowebinaareiksi muutaman päivän varoajalla. Mukana on tullut sekä hyvää että huonoa. Kun kaikki organisaatiot ovat tehneet digiloikan yhtä aikaa, on tilaisuuksien osallistujamäärä kasvanut monikymmenkertaiseksi. Vanhat kahvia ja pullaa -infot eivät enää ihmisiä saaneet liikkeelle ennen koronaakaan, joten media- ja sidosryhmäyhteyksien kannalta tämä on ollut hieno juttu. Sen sijaan vuorovaikutus ei verkkotilaisuuksissa vieläkään suju niin luontevasti kuin kasvokkain. Esimerkiksi työpajojen kannalta se on hankalaa. Eikä mikään digialusta korvaa seminaarien kahvitaukojen spontaania jutustelua.
Juuso: Päällisin puolin kellumme mukavasti pinnalla koronapandemian kuohuissa, mutta viestintä kuitenkin elää vahvasti vuorovaikutuksesta. Siksi odotankin innolla, että pääsemme toimiston kahvihetkien ja törmäilyjen myötä ideoimaan uutta. Spontaanien, osin lennokkaidenkin, ideoiden syntyminen on ehkä koronan aikaan laahannut käsijarru päällä. Ennen koronaa useissa hankkeissa myös hyödynnettiin työpajoja, joista monilla talossa onkin kokemusta. Myös näillä on elintärkeä rooli useissa hankkeissa, joten onkin mukavaa päästä suunnittelemaan entistä toimivampia työpajoja ja rakentamaan tutkimustietoa yhdessä työpajaosallistujien kanssa.