Uutiset

Pitkittyvä eurokriisi estää kasvun

25.syyskuu 2012

  • Eurokriisin ratkaisun löytyminen pitkittyy edelleen. Kriisimaissa talous supistuu sekä tänä että ensi vuonna selvästi. Muissa euromaissa talouskasvu on vähäistä tai talous supistuu lievästi. Suomen bkt:n kasvu on tänä vuonna -0,4 % ja ensi vuonna 0,8 %.

    Kesän ja alkusyksyn aikana riski euroalueen hajoamisesta ja Euroopan rahoitusmarkkinoiden kaaoksesta on selvästi pienentynyt. Euroopan keskuspankki ja euroalueen hallitukset ovat osoittaneen pystyvänsä venymään estääkseen kriisin syvenemisen. Kriisin varsinainen ratkaisu ei kuitenkaan ole edelleenkään näköpiirissä.

    Suuri kysymysmerkki ovat Euroopan pankit. Matala korkotaso, heikko talouskasvu ja luottotappiot heikentävät pankkeja. Kaikkein vähiten tarvittaisiin uusia negatiivia yllätyksiä eurooppalaisilta pankeilta.

    Suomen taloutta vaivaa eurokriisin lisäksi myös rakennemuutos tärkeimmillä vientialoilla. Suomen viennin kehitys on ollut viime vuodet selvästi vientimarkkinoiden kasvua heikompaa. Käytännössä kaikkien muiden euromaiden vienti on kasvanut selvästi paremmin ja Suomen viennin volyymi on noin 20 % pienempi kuin vuonna 2008.

    Kotimarkkinat ovat toistaiseksi pitäneet työllisyystilanteen kohtuullisen hyvänä. Ennustevuosina kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasva, joten viime vuosien nopea kulutuksen kasvu ei enää jatku

    Vientiteollisuuden vaikeudet ja kotimarkkinoiden hiipuminen johtavat vääjäämättä irtisanomisiin. Työllisyys kääntyneekin laskuun vielä loppuvuoden aikana. Ensi vuonna työllisten määrä vähenee vuositasolla noin 20 000 hengellä ja työttömyysprosentti nousee 7,9 prosenttiin. Ensi vuoden lopulla työllisiä on kuitenkin jo noin 40 000 nykyistä vähemmän ja työttömyysprosentti 8,5 %.

    Heikko taloustilanne kääntää myös julkisen talouden alijäämän uudelleen kasvuun. Erittäin alhaisten korkojen oloissa alijäämä ei ole akuutti ongelma. Ongelmallisempaa on, että merkittäviä pitkällä aikavälillä vaikuttavia menojen kasvua hillitseviä ja talouskasvua nopeuttavia päätöksiä ei ole tehty.

    Päinvastoin työllisyyden kasvun keskittyminen pääasiassa julkisille aloille lisää menojen kasvua myös tulevina vuosina. Julkisilla aloilla työpaikkoja on yli 40 000 enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Yksityisillä aloilla niitä noin 70 000 vähemmän.

    Lisätietoja:      tutkimusjohtaja Markus Lahtinen puh. 050 491 3842
    ekonomisti Janne Huovari puh. 040 164 8141
    Pellervon taloustutkimus PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki

    Ohessa pdf-tiedostona koko tiedote ennusteluvut mukana