Uutiset

Maailma ja päätöksenteko muuttuvat – taloustutkijan pitää muuttua mukana

31.lokakuu 2019

Maailma ja päätöksenteko muuttuvat – taloustutkijan pitää muuttua mukana

Pellervon taloustutkimus PTT viettää 40-vuotisjuhliaan. Tämän kunniaksi julkaisemme juttusarjan, joissa käsitellään eri kirjoittajien näkökulmasta taloustutkimuksen asemaa ja roolia yhteiskunnassa. Tämä juttu avaa sarjan ja lisää on luvassa lähikuukausien aikana. PTT:n toimitusjohtajan Iiro Jussilan kirjoituksessa aihetta katsotaan erityisesti juhlavuottaan viettävän tutkimuslaitoksen näkökulmasta.

PTT:n tarkoituksena on – jo sääntöjensä mukaan – edistää yhteiskunnallista keskustelua ja myötävaikuttaa julkisten ja yksityisten organisaatioiden sekä kotitalouksien päätöksentekoon. Näin turvataan talouden ja yhteiskunnan tasapainoista kehitystä.

Toisin sanoen teemme tutkimuksen pohjalta selkoa taloudesta ja autamme sidosryhmiämme ratkaisemaan ajankohtaisia pulmia, jotka liittyvät esimerkiksi kaupungistumiseen, alueiden eriytymiseen, maatalouden kannattavuuteen tai biotalouden mahdollisuuksiin.

PTT kohtaa juuri nyt työssään enemmän muutospainetta kuin kenties koskaan aiemmin. Osa paineista liittyy yhteiskunnan yleisiin muutoksiin ja osa tiedonkäytön muutoksiin päätöksenteon eri tasoilla. Kansalaisten, yritysten ja julkisen vallan tarpeet ovat osin erilaisia, osin yhteisiä. Erittelen seuraavassa, miten tarpeet muuttuvat ja miten taloustutkija voi niihin vastata.

Kansalaiset kaipaavat konkreettista ja yleistajuista tietoa – vastuu korostuu

Kotitalouksien näkökulmasta isoja muutoksia ovat esimerkiksi julkisen talouden kestävyyshaasteet ja sosiaalisen median nousu. Suomessa on perinteisesti ollut vahva julkinen turvaverkko ja ohut yksityinen puskuri. Mitä vaikeammiksi julkisen talouden näkymät muuttuvat, sitä tärkeämmäksi nousee kotitalouksien talousosaaminen ja kyky kerryttää varallisuutta. Oman talouden pitkäjänteinen suunnittelu edellyttää ymmärrystä siitä, kuinka talous toimii ja miltä sen kehitys näyttää.

Kotitalouksien taloudellisen lukutaidon puutteet korostavat aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun tarvetta. PTT:n tutkijoiden on kyettävä purkamaan talouden ilmiöitä auki yhä yksinkertaisemmin ja konkreettisemmin – tavalla, joka tavoittaa kansalaiset. Sosiaalisen median aikakaudella kilpailu huomiosta on äärimmäisen kovaa, minkä vuoksi kansantajuisuus ei yksin riitä. On kyettävä myös herättämään kansalaisten ja median mielenkiinto. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, kun halutaan vaalia luotettavuutta ja tasapainoa. Sensaatiohakuisuus ja vihollisuuksien lietsominen kerää helposti moninkertaisen huomion.

Suora yhteys asiantuntijan ja kansalaisen välillä korostaakin asiantuntijan vastuuta, kun soveltavasta taloustutkimuksesta on tullut keskeistä sekä päätöksenteon tukena että vaikuttamiskeinona.

Asiantuntijan tulee välttää joutumista pelinappulaksi

Yritysten toimintaympäristö on kotitalouksia monimutkaisempi. Yritysten päätöksenteossa korostuu yhä enemmän tarve ymmärtää taloutta, sen kehitystä ajavaa teknologista muutosta ja tähän liittyviä muutoksia yhteisöissä. Yrityksillä on myös tarve ymmärtää ja ennakoida koko maapallon tilannetta luonnonvarojen ja ilmaston kannalta sekä yhteisöjen arvojen ja politiikan muutosta.

Yritykset haastetaan samaan aikaan niin hyödyke- kuin tuotannontekijämarkkinoilla. Kuluttaminen muuttuu, työelämä muuttuu ja arvot muuttuvat. Yritysten toimintaympäristö on yhä globaalimpi. Tahti, jolla uudet liiketoimintamallit korvaavat entisiä on nopeampi kuin mihin monen organisaation johdossa on totuttu – vaikka digitalisaatio ja virtualisaatio ovat vasta alkutekijöissään. Aineettomien voimavarojen merkitys yritysten liiketoiminnassa kasvaa ilman, että yrityksissä on riittävää ymmärrystä niistä.

Palvellakseen yritysten päätöksentekoa PTT:n on kehitettävä yhä syvällisempää alakohtaista ja ilmiöpohjaista osaamista, jossa rikotaan perinteisiä tieteenalojen ja oppialojen raja-aitoja. Näkemyksiä on mahdotonta paketoida yrityksille tarkoituksenmukaiseen muotoon ilman kytkentää muutosajureihin, ja toisaalta puhe muutosajureista jää vajaaksi ilman ajankohtaisten reunaehtojen tunnistamista. 

Taloustutkimukseen liittyy hyvin paljon intressejä ja tutkijaa haastetaan eri suunnista välistä hyvinkin voimakkaasti. Kontekstin ymmärrys ei siis yksin riitä, vaan tutkijan on tunnistettava oma asemansa ja asenteensa suhteessa yrityksiin ja muihin organisaatioihin sekä oman viiteryhmän vaikutus siihen mitä sanoo. Muuten tutkija voi pahimmillaan olla pelinappula yritysten ja muiden organisaatioiden välisessä kilpailussa. Objektiivisuus ja tasapuolisuus eivät tule itsestään tutkijan tittelin mukana.

Tutkijan on haastavaa kontrolloida sitä, että tutkimus olisi objektiivista – eli sitä, ettei mikään taho ole vaikuttanut tutkijan ajatuksiin, ja että tutkimus ja tulosten analysointi perustuu ainoastaan tutkimuksen lähteisiin ja menetelmiin. Tutkija voi kuitenkin edetä kohti tieteellisten hyveiden toteutumista kehittämällä tutkimuskohteisiin liittyvää kriittisyyttä, itsekriittisyyttä sekä kriittisyyttä omiin opillisiin ja sosiaalisiin taustatekijöihin.

Populismi nousee politiikassa – ymmärrettiinkö talouden murros puutteellisesti?

Julkisesta päätöksenteosta vastaavat tahot eivät pääse yrityksiä helpommalla. Yritykset voivat ainakin periaatteessa rajata toimintaympäristöään ja vaihtaa sen suotuisampaan, mutta julkisessa päätöksenteossa tämä ei ole mahdollista. Talouden ja yhteiskunnan murros vaikuttaa siihen, millaisessa ympäristössä päätöksiä tehdään, mitä päätöksistä seuraa ja miten niitä arvioidaan. Yleistä kehitystä sekä tehtäviä valintoja koskevaa luotettavaa tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi. Hallitusohjelman perusteella tämä tiedostetaan myös Rinteen hallituksessa. Tiedon tuotantoa kuitenkin vaikeuttavat mm. aineettoman talouden nousu, sen mittaamisongelmat sekä teorioiden puute. Aineeton talous ei toimi täysin samoin kuin aineellinen, mutta käsitystä näiden eroista vasta muodostetaan.

Toisaalta median murros ja sosiaalisen median nousu on avannut entistä enemmän tilaa populismille. Yhteys harjoitetun politiikan tosiasiallisten vaikutusten ja henkilöiden uudelleenvalinnan välillä voi olla aiempaakin ohuempi. Populismin kannatuksen varsinainen tausta on kuitenkin saattanut jäädä piiloon siksi, että talouden murrosta ja sen vaikutuksia esimerkiksi alueelliseen ja eri väestöryhmien eriarvoistumiseen ei ole kunnolla ymmärretty.

Soveltavaa taloustutkimusta tekevien yhteisöjen on siis kyettävä tarkentamaan talouden ja sen eri sektorien tilannekuvaa ja haastamaan poliittisissa prosesseissa esiintyviä ajatuksia – olivat nämä sitten totuutta etsiviä tai huterammalta pohjalta kansalaisten ääniä kalastelevia. Tätä työtä on hyvä tehdä yhdessä median kanssa. Tarkkuutta tarvitaan myös tällä rintamalla, sillä talouspoliittisen keskustelun osallistujasta tulee pienillä sanamuunnoksilla asiantuntijan sijasta poliitikko.

Tulevaisuus kohdataan entistä paremmin eväin ja eettisesti vahvalta pohjalta 

Yhteenvetona voidaan todeta, että 40 vuoden aikana tarpeet PTT:n olemassaololle eivät ole muuttuneet. Kansalaiset kaipaavat konkreettista ja yleistajuista tietoa siitä, kuinka talous toimii ja miltä sen kehitys näyttää. Yritysten päätöksenteossa korostuu tarve ymmärtää taloutta ja sen kehitystä. Yleistä kehitystä sekä tehtäviä valintoja koskevaa luotettavaa tietoa tarvitaan myös yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

PTT:n tarkoitusta ei ole tarvinnut 40 vuodessa muuttaa, ja se on ehkä nyt osuvampi kuin koskaan. Pystymme koko ajan paremmin tekemään tarkoitusta vastaavaa tutkimustyötä, ja tutkimustiedosta on tullut yhä kriittisempi osa kotitalouksien, yritysten ja yhteiskunnan päätöksentekoa. PTT:llä on aiempaa paremmat mahdollisuudet tarttua haasteisiin, sillä taloustieteen tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet merkittävästi, datan saatavuus ja hyödynnettävyys on kohentunut ja teoriapohja vahvistunut. 

Monet perinteiset tutkimustyön hyveet ovat nekin ajankohtaisempia tänään kuin ehkä koskaan aiemmin. Tutkimuslaitokselle istuvat arvot ja asiantuntijaorganisaatiolle sopivat menettelytavat ovat PTT:n toiminnan keskiössä. PTT on myös sitoutunut noudattamaan tutkimuksen eettisiä periaatteita, ja tältä pohjalta ajankohtaiset haasteet on hyvä kohdata.

Iiro Jussila
Toimitusjohtaja
Pellervon taloustutkimus PTT