Uutiset

Lauhtuvat talvet vaativat metsänomistajalta yhä enemmän tarkkuutta korjuuvaurioiden ehkäisemiseksi

18.toukokuu 2020

  • Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell

    Viime talvi oli ennätyksellisen lauha lähes koko maassa. Ainakaan viimeisimmän sadan talven aikana Suomessa ei olla ylletty yhtä korkeaan koko maan keskilämpötilaan.

    Metsissä leudot kelit johtivat paikoin vaikeisiin korjuuolosuhteisiin. Maan märkyyden takia hakkuita keskitettiin kovemmille maille, osin kesäkohteille. Koneyrittäjille tilanne on ollut erityisen hankala, kun koneita on jouduttu seisottamaan kantavien leimikoiden puutteessa. Sopivia kohteita valitessa on varmasti sattunut myös virhearvioita, jolloin korjuujälki on kärsinyt.

    Hankalia korjuukelejä ja korjuujälkeä on syytä pohtia tarkemmin, sillä mennyt talvi saattaa olla esimakua tulevaisuudesta. Hakkuista johtuvat maasto-, runko- ja juuristovauriot ovat yleistyessään ongelmallisia etenkin kuusikoiden harvennuksissa sekä jatkuvan kasvatuksen kohteilla.

    Korjuuvauriot altistavat jäljellejäävää puustoa juurikäävälle, jonka vuotuiset vahingot arvioidaan jo nyt noin 50 miljoonan euron suuruisiksi. Korjuuvauriot hidastavat myös puuston kasvua ja lisäävät tuulituhoja ja laatuvikoja, jolloin seuraavan hakkuun tulovirta pienenee. Lisäksi ne heikentävät metsän virkistysarvoja.

    Jatkossa metsänomistajan kannattaakin leimikoissaan olla entistä tarkempana korjuujäljen suhteen. Sopivat korjuuolosuhteet on syytä ottaa puheeksi jo silloin, kun puukauppaa hierotaan. Hakkuun jälkeen huomio kannattaa kiinnittää harvennustiheyden lisäksi runkojen ja juuriston näkyviin vaurioihin sekä ajourien painumiin. Tarpeen vaatiessa vahinkoihin voi pyytää ulkopuolista arviota.

    Onneksi kehitteillä on työkaluja, jotka auttavat sopeutumaan märempiin korjuuolosuhteisiin. Säätyö-tutkimushankkeessa Ilmatieteen laitos on kehittänyt ennustetta, joka kuvaa maan pintakerroksen kosteutta ja sen kehittymisestä. Metsäteho puolestaan etsii keinoja hyödyntää tätä ennustetta korjuun suunnittelussa. Jatkossa on tavoitteena työkalu, joka auttaa hakkuukoneen kuljettajaa sijoittamaan ajourat vallitsevat olosuhteet huomioiden kantavimpiin maastonkohtiin.  

    Metsäsektori tarvitsee uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla toimintaa voidaan muokata muuttuviin sääolosuhteisiin sopivimmiksi. Tämä vahvistaa metsien ja niihin pohjautuvan sektorin elinvoimaisuutta tulevaisuudessa.

    Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.5.2020