Uutiset

Kuka tekee maataloustyöt tulevaisuudessa?

25.marraskuu 2019

 

Kirjoittaja on tutkimusjohtaja Hanna Karikallio /// Twitter: @Hannakarikallio

 

Vaikka maaseudulta muutetaan työn perässä kaupunkiin, se ei tarkoita, etteikö maaseudulla olisi monilla aloilla pulaa osaavista työntekijöistä. Tämä tuli ilmi PTT:n tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin maaseudun työvoimapulan syitä ja ratkaisuja. Vaikka hankkeessa ei keskitytty yksinomaan maatalouteen, nousi maatalouden (ml. puutarha-ala) osalta esiin monia erityisiä työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita, joiden katsotaan jopa hidastavan koko alan kehitystä.

Maatalousala on matalapalkka-ala, jossa työpaikan sijainti edellyttää usein oman auton käyttöä, työajat saattavat olla epämukavat ja työvoiman tarve vaihtelevaa. Edelleen monissa maataloustöissä vaatteet saattavat likaantua. Töitä voi joutua tekemään myös ulkona. Nämä seikat tiedostettua monia alkaa houkuttaa enemmän siisti sisätyö. Lisäksi sosiaaliturva aiheuttaa omat kannustinloukut erityisesti lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen.

Julkisiin työvoimapalveluihin ollaan maatalousyrittäjien joukossa yleisesti melko pettyneitä: työkkäreissä ajatellaan yhä liian usein, että kuka tahansa pystyy tekemään maataloustöitä. Julkisten työvoimapalveluiden kautta tulleet työntekijät saattavatkin aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä. Maataloustyöt ovat osittain raskasta fyysistä työtä, johon kuka tahansa ei pysty. Yhä enenevästi maataloustyöt sisältävät myös teknologiaa, joka vaatii erityisosaamista ja jota ei voi antaa kenen tahansa vastuulle.

Mistä siis tekijät maataloustöihin? Tutkimuksessa erottui kolme potentiaalista vaikkakin hyvin erilaista ryhmää: alalta vastavalmistuneet, ulkomaalaiset ja osatyökykyiset. Mutta…

Alan opiskelijoihin ja vastavalmistuneisiin liittyy myös kokemuksia siitä, että heidän osaamisensa ei vastaa täysin alan tarpeita ja heidän odotuksensa maatalousalan töistä eivät vastaa todellisuutta. Tässä on selvä kehittämisen paikka: yhteistyötä maatalousalan oppilaitosten ja maatalousyrittäjien välillä tulisi lisätä.

Ulkomaalaiset nähdään selvästi tärkeimmäksi työvoimaresurssiksi tulevaisuudessa myös maatalousalalla. Heitä pidetään ahkerina ja motivoituneina työntekijöinä. Työlupien hakeminen on kuitenkin pitkä ja vaativa prosessi. Työlupien uusimisesta ei ole varmuutta. Lisäksi vastassa on kieli- ja kulttuurimuuri.

Osatyökykyiset ovat työvoimaresurssi, jota voitaisiin monilla aloilla - myös maataloudessa - hyödyntää enemmän. He ovat yleensä hyvin motivoituneita; työn tekeminen on heille tärkeä itseisarvo. Toisaalta heidän työkykynsä on puutteellinen, mikä heikentää soveltuvuutta moniin tehtäviin.

Ihan helppo yhtälö ratkaistavaksi maatalouden työvoimapula ei ole. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan monien tahojen yhteistyötä sekä myös poliittisia päätöksiä esim. työlupaprosessin joustavoittamiseksi. Maatalouden työnantajillakin on peiliin katsomisen paikka: kun hyvistä työntekijöistä on pulaa, on työnantajilla erityinen tarve kehittää henkilöstöjohtamistaitojaan. Hyvän työntekijän löytyessä on syytä panostaa siihen, että työntekijä myös pysyy työssään.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.11.2019