Uutiset

Kääntääkö korona asuntomarkkinoiden suunnan?

20.heinäkuu 2020

 

Kirjoittaja on ekonomisti Peetu Keskinen /// Twitter: @KeskisenPeetu

Tutustu myös muihin korona-aiheisiin julkaisuihimme täältä

Koronakriisi on iskenyt koko yhteiskuntaan laajalla voimalla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomessa on selvitty vähällä koronakriisin ensimmäisestä ja toivottavasti myös viimeisestä iskusta.

Monet etuoikeutetut ovat siirtyneet etätöihin kodin lämpöön ja turvaan. Koronan takia lähes 60 prosenttia on aloittanut etätöiden tekemisen. Suomea voisi kutsua jopa etätyönteon Euroopan mestariksi. Kaikkia töitä ei kuitenkaan voida siirtää kodin lämpöön ja turvaan. Osalla ei ole etuoikeutta valita työpaikan ja kodin väliltä.

Asuntomarkkinoille koronakriisi osui hiipuvaan markkinaan. Nousumarkkinassa koronakriisi olisi aiheuttanut jyrkemmän pudotuksen. Vakavampi isku asuntomarkkinoilla olisi näkynyt varmasti myös muualla taloudessa.

Asuntomarkkinat ovat olleet keskiössä useissa talouskriiseissä. Nousuhuumassa asuntohinnat kohoavat jyrkästi. Hetki ennen lamaa vuonna 1989 asuntohinnat kohosivat huikeat 22 prosenttia. Nousuhuuman jälkeen tulee paluu arkeen. Kriisin iskiessä 1990-luvulla hinnat laskivat lamavuosina pahimmillaan jopa 18 prosenttia.

Nyt tilanne on parempi. Merkittävistä hintakuplista asuntomarkkinoilla ei ole merkkejä. Kaupungeissa osakeasuntojen kauppamäärät ovat laskeneet huhti- ja toukokuussa 30 prosentin luokkaa edellisvuoteen nähden. Asunnon myyjät ovat koronakriisin seurauksena lykänneet myyntiajankohtaa odottaen parempaa hetkeä. Ostajien keskuudessa taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen on vaimentanut ostohaluja.

Tänä vuonna asuntohinnat laskevat koko maassa yhden prosentin luokkaa. Vuodesta 1906 lähtien yli yhden prosentin hintalaskulla pääsee heikoimpaan viidesosaan. Yli kymmenen prosentin hintalaskut voi laskea jo kahden käden sormilla. Kasvu- ja maakuntakeskusten välillä miinusmerkin suuruudella on kuitenkin paljon eroa.

Jo ennen kriisiä asuntomarkkinoiden paras vire oli kasvukaupungeissa, joissa kasvu tulee koronan jälkeenkin jatkumaan. Maakuntakeskusten ja kaupunkien läheisen maaseudun suuntaa on utuisempi. Maakuntakeskuksissa hinnat ovat laskeneet monena vuonna. Kääntääkö korona suunnan? Kasvaako maaseutumaisten alueiden suosio?

Koronan jälkeisessä ajassa etätyö tulee lisääntymään. Myös asumispreferenssit liikahtavat. Näistä käänteistä huolimatta kasvukeskusten pitovoima pysyy vahvana. Ihminen on sosiaalinen eläin. Tästä syystä toimistot tulevat täyttymään koronakriisin hellittäessä. Koronakriisi ei muuta asuntomarkkinoiden isoa kuvaa. Se kuitenkin vahvistaa asuntomarkkinoiden eri sävyjä.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.7.2020