Uutiset

Julkisen talouden ongelmista huolimatta ei aihetta synkkyyteen

18.maaliskuu 2010

  • PTT-katsaus 1/2010
    Suhdannekuva kevät 2010: Kansantalous

    Sekä viime vuoden alhaisen vertailutason että maailmantaloudessa alkaneen elpymisen vuoksi tänä vuonna nähdään kohtuullisen reippaita kasvulukuja, ainakin väliaikaisesti. PTT ennustaa kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

    Teollisuuden uusien tilausten määrä kääntyi viime vuoden lopulla jo kasvuun. Maailmantalouden kipuaminen ylös syvimmästä kuopasta vauhdittaakin Suomen viennin kasvua varsinkin tänä vuonna. Vientivetoisen teollisuustuotannon kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan jo ensi vuonna maailmantalouden kasvun vanavedessä. Ahtaajien lakon arvioidaan suoraan vähentäneen tuotantoa tähän mennessä vuositasolla pari prosentin kymmenystä, mutta jatkuessaan kuukauden tuotannon vähennys voisi olla suuruusluokkaa 0,5–1 %.

    Kuluva ja ensi vuosi ovat myös yksityisen kulutuksen kannalta valoisampia. Työttömyyden kasvu hidastuu tänä vuonna ja alhaisista palkankorotuksista huolimatta tulot kehittyvät kohtuullisesti varsinkin tänä vuonna, koska viime syksyn palkankorotukset vaikuttavat edelleen kuluvan vuoden tulojen kasvuun. Palkansaajien tuloverotukseen ei myöskään ole tulossa kiristyksiä, sillä kuntaveroprosentin korotusten vaikutus kompensoituu kunnallisveron ansiotulovähennyksen nostolla. Ensi vuonna työllisyys kääntyy jo hitaaseen kasvuun ja matalista palkankorotuksista huolimatta palkkasumma kasvaa varsin kohtuullisesti.

    Julkinen velkaantuminen kuriin hillitsemällä menojen kasvua

    Talouden piristymisen myötä valtion tulot kasvavat ensi vuonna selvästi, mutta tänä vuonna kasvu jää vielä vaatimattomaksi. Valtion ja kuntien tuloja nakertaa huono työllisyystilanne sekä ansiotuloverojen alennukset. Yhteisöverojen määrä sen sijaan kasvaa reilusti surkean viime vuoden jälkeen, kun yritysten tilanne paranee.

    Talouskriisin jäljiltä talouskasvu jatkuu hitaampana kuin mihin ennen finanssikriisiä totuttiin, eivätkä valtion ja kuntien tulot hyppää takaisin kriisiä edeltäneelle tasolle. Toisaalta julkisen sektorin menojen kasvu on jopa kiihtynyt työttömyyden kasvun sekä elvytyksen myötä. Valtiontalous jääkin sekä tänä että ensi vuonna noin 10 mrd. euron verran alijäämäiseksi kansantalouden tilinpidon mukaan laskettuna. Julkisen talouden menojen ja tulojen epäsuhta uhkaa lisäksi muodostua pitempikestoiseksi ongelmaksi, jota ei pystytä kuromaan umpeen pelkällä talouskasvulla. Myöskään veronkorotuksilla ei voida ratkaista koko ongelmaa, koska se edellyttäisi veroasteen nostoa poikkeuksellisen korkeaksi, jopa talouskasvun kannalta haitallisen korkeaksi.

    Veronkorotusten lisäksi onkin välttämätöntä, että valtion menot kasvavat tulevina vuosina selvästi BKT:n kasvua hitaammin. Suomessa viime laman aikana valtion talouden tasapaino saavutettiin jäädyttämällä valtion menot noin viideksi vuodeksi. Nyt päästään kuitenkin vähemmällä. Tasapainoon voidaan päästä ensi vaalikauden aikana valtion menojen yhden prosentin vuotuisella kasvulla. Tämä ei silti ole helppo tehtävä, sillä pelkästään palkkojen ja kustannusten nousu on normaalioloissa selvästi suurempi.

    Tällä kertaa valtiontalouden tasapainottaminen voidaan myös tehdä paljon paremmissa olosuhteissa. Julkisessa taloudessa ei ole akuuttia kriisiä. Velkaantuminen ja velkakustannukset ovat hyvin hallinnassa eikä näköpiirissä ole valtion velan nousua hälyttävälle tasolle. Päätökset voidaan tehdä siis harkitusti. Henkilöstömenojen karsimisessa auttaa myös kuntien ja valtion työntekijöiden eläköityminen ja jo käynnissä olevat tuottavuusohjelmat, joiden myötä entiset palvelut saadaan tuotetuksi aikaisempaa pienemmällä henkilöstöllä.

     

    Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2009-2011

     

    2009

    Mrd. euroa

    2009            2010e         2011e

    Määrän muutos, %

    Bruttokansantuote

    171,0

    -7,8

    3,2

    2,5

    Tuonti, tavarat ja palvelukset

    57,2

    -22,3

    8,0

    5,5

    Vienti, tavarat ja palvelukset

    61,9

    -24,3

    10,0

    6,5

    Kulutus

    137,4

    -1,3

    1,4

    1,8

        yksityinen

    94,5

    -2,1

    2,0

    2,3

        julkinen

    42,9

    0,7

    0,1

    0,5

    Investoinnit

    33,8

    -13,4

    3,3

    3,5

        yksityiset

    29,1

    -15,7

    4,0

    4,0

        julkiset

    4,7

    4,0

    -1,5

    0,0

    Varaston muutos ja tilastovirhe1

    -4,9

    -2,1

    0,5

    0,0

    Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos

     

    0,0

    0,7

    1,5

    Työttömyysaste, %

     

    8,2

    9,0

    8,5

    Työllisyysaste2, %

     

    68,3

    67,7

    68,3

    Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta

     

    -5,1

    -5,9

    -5,1

    Kuntien nettoluotonanto, % BKT:sta

     

    -0,4

    -0,2

    0,0

    Koko julkisen sektorin nettoluotonanto,

    % BKT:sta

     

    -2,4

    -2,9

    -1,8

    Vaihtotase, % BKT:sta

     

    2,6

    1,4

    1,7

    e PTT:n ennuste

    1 Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä

    2 Työllisten osuus 15-64 -vuotiaista

     

     

     

     

     

    Lisätietoja:  Ekonomisti Markus Lahtinen puh. (09) 3488 8418, ekonomisti Janne Huovari puh. (09) 3488 8421 ja ekonomisti Petri Mäki-Fränti puh. (09) 3488 8420.
    Pellervon taloustutkimus PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki