Uutiset

Janne Huovari: Työllisyys otti takapakkia – mutta näillä aloilla se on jopa noussut koko korona-ajan

28.tammikuu 2021

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö. Twitter: @jhuovari

Nopean toipumisen jälkeen työllisyys otti joulukuussa takapakkia ja heikkeni marraskuusta vajaa 30000 henkeä. Se kuulostaa paljolta, mutta ei itse asiassa ole kovin paljon suurempi kuin normaali kuukausittainen vaihtelu. Se ei myöskään kääntänyt ainakaan vielä työllisyyden trendiä laskuun. Joulukuussa työllisiä oli 74 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Trendin mukaan työllisiä oli joulukuussa noin 45 000 henkeä vähemmän kuin ennen kriisin alkua.  


 

Työllisyyden joulukuun laskussa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä satunnaisvaihtelusta, vaan siihen on todennäköisesti vaikuttanut tautitilanteen heikkeneminen. Tästä kertoo se, että lomautettujen määrä kasvoi uudelleen joulukuussa noin 20000 hengellä marraskuusta.  

Tautitilanteen heikkeneminen näkyy luultavasti paremmin juuri lomautettujen määrässä, koska lomautettujen tieto perustuu kuukauden lopun tilanteeseen, ja työllisten ja työttömien tieto kuukauden keskimääräiseen. Tautitilanne ja rajoitusten kiristäminen ovatkin ehtineet vaikuttamaan lomautuksiin enemmän kuin työllisyyteen tai työttömyyteen. Työttömyysaste ei vielä joulukuussa juuri noussutkaan, sen trendi oli 8,2 %.  

Työllisyystilanne tulee hyvin mahdollisesti uudelleen heikkenemään alkuvuonna ennen kuin rokotukset alkavat tehota. Ihmisten liikkuminen on vähentynyt pitkin syksyä, mutta selvästi vielä enemmän joulun jälkeen. Tämä tulee näkymään myös palveluiden kulutuksessa ja siten alan työllisyystilanteessa. 

Tautitilanteen pahenemisen välittömät taloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole yhtä pahoja kuin keväällä. Koronan kanssa on opittu elämään paremmin. Vaikka ihmisten liikkumisen väheneminen on osassa maista ollut jopa kevättä suurempaa, ei missään ole laitettu nyt teollisuutta ja rakentamista kiinni. Tällä on positiivinen vaikutus myös Suomen vientiin ja työllisyyteen. 

Koronan vaikutuksen keskittyminen palveluihin näkyy myös toimialoittaisissa työllisyysluvuissa. Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä työllisyyden lasku viime vuoteen nähden johtui lähes kokonaan pahiten kärsineistä palvelualoista: majoitus- ja ravitsemus, kulttuuri ja viihde sekä liikenne. Kaupan työllisyys laski reippaasti keväällä, mutta toipui kesän ja syksyn aika todella hyvin. Kaupan myynti kasvoi todella paljon viime vuonna, kun palveluiden käytön vähenemisestä säästyneitä rahoja on käytetty kaupassa. 

Teollisuuden työllisyydessä nähtiin lasku syksyllä, mutta viimeisellä neljänneksellä teollisuus työllisti enemmän ihmisiä kuin vuosi sitten. Vaikka erityisesti metsäteollisuudessa työllisyys on laskenut, niin elektroniikkateollisuus ja koneiden valmistus on lisännyt työllisyyttään. Kaikkein parhaiten työllisyys on kuitenkin kehittynyt liike-elämän palveluissa ja informaatioalalla, niiden työllisyys on kasvanut koko korona-ajan.  

Suomen työmarkkinoiden tilanne näyttäisikin olevan kohtuullisen hyvä, kunhan palveluiden kulutus saa vauhtia pandemian jälkeen. Työllisyystavoitteeseen on matkaa, mutta koronakuopasta toipuminen alkoi vauhdilla. Nyt nousu on pysähtynyt noin 72 prosenttiin, mikä oli edellisen hallituksen työllisyystavoite. Palveluiden työpaikkojen palautuminen nostaisi sen takaisin viime vuoden alun 73 prosenttiin. 

Positiivisinta korona-aikana on ollut työmarkkinoille osallistumisen kehitys. Osallistumisasteen lasku oli lievä ja syksyllä osallistumisaste on noussut yli 78 prosenttiin. Se on korkeampi kuin Suomessa koskaan aikaisemmin. 

Työllisyyden toipumista tukee se, että menetetyt työpaikat ovat kuitenkin keskimääräistä nopeammin syntyviä ja täytettäviä, kunhan kulutus palaa. Työllisyyden lasku on kohdistunut pääasiassa henkilökohtaisiin palveluihin, ja nuoriin sekä osa- ja määräaikaisiin työntekijöihin. Palvelualoilla palkataan varsin nopeasti uutta työvoimaa, kun palveluita taas voidaan kuluttaa entiseen tahtiin. Nuorten liikkuvuus työmarkkinoilla on myös parempaa kuin iäkkäämpien. Täytyy kuitenkin muistaa, että nuorten työttömyydellä voi olla pitkällisiä vaikutuksia koko työuraan. 

Tämän joulun luvut toivat kuitenkin muutoksen. Joulukuussa työllisyyden lasku viime vuoteen verrattuna kohdistui ennen muuta kokoaikaisissa jatkuvissa työsuhteissa oleviin. Lisäksi työllisyyden laskun ikäjakauma oli tasaisempi ja kohdistui enemmän muihin kuin nuoriin. Kyse voi olla sattumasta tai vuoden lopulle osuvista työsuhteiden päätöksistä. Täytyy toivoa, ettei se kerro siitä, että pitkittyneestä kriisistä alkaa seurata pysyvämpiä vaikutuksia.