Uutiset

INNOVAATIOILLA TASAPAINOISEEN KASVUUN

4.kesäkuu 2008

  •                                                                                              PTT-katsaus 2/2008

    Taloudellisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kohottaminen perustuvat kasvuun. Tiedetään, että nykyisin taloudellinen kasvu nojaa nykyisin lähes täysin tuottavuuden kohoamiseen. Tuottavuutta kohottaa aikaisempaa parempi teknologia sekä kyky käyttää investoitua pääomaa tehokkaasti ja kyky parantaa toimintatapoja. Tästä samasta on myös innovaatioissa kysymys. Innovaatiot ovat tutkimuksen ja tuotekehityksen tuottamia aikaisempaa parempia tai uudenlaisia tuotteita tai menetelmiä. Esimerkiksi palvelujen uudenlainen, luova kehittäminen merkitsee innovointia. Uudessa PTT-katsauksessa 2/2008 selvitetään innovaation merkitystä Suomen taloudelle ja myös aluetalouden kannalta.

    Uuden työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Mikko Alkio tarkastelee artikkelissaan ”Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystä aluekehitykselle” tämän politiikkalohkon kokonaisuutta ja kehittämistä. Alkion mukaan elinkeinopolitiikkaa toteutetaan nykyisin innovaatiopolitiikan keinoin. Nykyinen innovaatiopolitiikka tähtää kasvuyrittäjyyden nostamiseen Suomessa. Alueiden näkökulmasta tätä politiikkaa ei pidä tehdä tyhjiössä vaan se on kytkettävä alueiden osaamispotentiaaliin.

    Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen instituutissa toimivan erikoistutkija Mika Kautosen artikkeli ”Alueellinen innovaatiopolitiikka: miten, missä, miksi?” antaa hyvin kattavan kuvan Suomen alueellisesta innovaatiopolitiikasta viime vuosikymmeninä sekä politiikkalohkon kehityspiirteistä lähitulevaisuudessa. Kautosen mukaan Suomea on voitu pitää Euroopassa kansallisen innovaatiopolitiikan mallimaana.

    Ylijohtaja Martti af Heurlin Tekesistä arvioi artikkelissaan ”Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentävä lähtö” toimenpiteitä ja linjauksia, joita innovaatiopolitiikan vahvistamiseksi tarvitaan. Hän painottaa voimakkaasti innovaatiotoiminnan keskittämisen tarvetta muutamaan, laaja-alaiseen innovaatiokeskittymään. Politiikan sisällössä ovat tärkeitä valinnat panostamisessa eri osaamisalueiden kehittämiseen.

    Laurea -ammattikorkeakoulun rehtori Pentti Rauhala käy kirjoituksessaan ”Ammattikorkeakoulut alueellisen innovaatiopolitiikan moottoreina” läpi niitä tehtäviä, joissa ammattikorkeakouluverkosto myötävaikuttaa Suomen innovaatiostrategian toteutumiseen. Ammattikorkeakoulut ovat olennainen osa Suomen innovaatiojärjestelmää. Rauhalan mukaan ammattikorkeakoulujen rooli alueellisessa innovaatiopolitiikassa painottuu perinteisen koulutustoiminnan ohella tutkimus- ja kehitystyöhön sekä strategiatyöhön, ja auttaa siten vahvojen alueellisten innovaatioympäristöjen syntymistä, sekä alueiden vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistumista.

    Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen vastaa artikkelissaan ”Alueellinen innovaatiopolitiikka - tarvitaanko sitä?” epäröimättä ja voimakkaasti kyllä. Viialaisen mukaan se on elimellinen osa alueellista elinkeinopolitiikkaa, jonka tuloksista riippuu alueiden menetys tai taantuminen. Viialainen korostaa, että innovaatioissa ei ole välttämättä kyse uudesta teknologiasta vaan yhtä hyvin innovaatio voi olla aikaisempaa fiksumpi tapa organisoida työt. Usein on kyse yhdistelmästä, missä uuden tekniikan soveltamisen yhteydessä kehitetään toimintatapoja, myös palveluja. Viialainen korostaa myös, että innovaatiopolitiikassa rahoitusriman tulee olla aina riittävän korkealla ja kriteerin samat eri puolilla maata. Maassa tehtävät todelliset innovaatiot hyödyttävät kaikkia. Esimerkiksi Etelä-Savolle on erityisen tärkeää, että uuden Itä-Suomen yliopiston toiminta jatkuu maakunnassa yhdessä valituilla aloilla.

    Kunnallisen kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen vastaa artikkelissaan ”Miksi alueellista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa tarvitaan? tähän kysymykseen, että alueiden kyky saavuttaa tuotannon kilpailuetuja ja markkinoita on tärkeämpää kuin aiemmin. Maailmanlaajuinen toimintaympäristön muutos on ollut suuri myös aluekehityksen kannalta ja haastaa harjoitetun aluepolitiikan.

    Ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä pohtii kirjoituksessaan ”Alueiden menetys vaatii pakallisia kehittämistoimia” erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten roolia eri alueiden menestyksessä. Pk-yritysten rooli on tärkeä erityisesti alueilla, joissa ei ole voimakkaita kasvukeskuksia tai ei toimi suuria yrityksiä.

    Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ekonomisti Janne Huovari ja tutkimusjohtaja Raija Volk kirjoittavat artikkelissaan ”Innovaatioista kasvuun” aiheesta, jonka tulisi olla keskeinen osa harjoitettua innovaatiopolitiikkaa. He korostavat kirjoituksessaan sitä, että yhtä tärkeää kuin panostaminen innovaatioiden syntyyn on käyttöönotto, ts. hyödyntäminen.

     

     

    Lisätietoja:   Tutkimusjohtaja Raija Volk, PTT, puh. (09) 3488 8417, 040 590 3430
                       Ekonomisti Kalle Laaksonen, PTT, puh. (09) 3488 8401,
                       Toimitusjohtaja Pasi Holm, PTT, puh. 050 374 7462

     PTT-katsauksen 2/2008 artikkelit ja kirjoittajien yhteystiedot:

    ”Tehokkuutta ja tasa-arvoa”, ekonomisti Kalle Laaksonen, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, puh. (09) 348 8844, sähköposti: kalle.laaksonen@ptt.fi

    ”Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystä aluekehitykselle”, valtiosihteeri Mikko Alkio, työ- ja elinkeinoministeriö Aleksanterinkatu 4, 00023 Valtioneuvosto, puh. 010 606 000, sähköposti: mikko.alkio@tem.fi

    ”Alueellinen innovaatiopolitiikka: miten, mistä, mihin?”, erikoistutkija Mika Kautonen. Yhteiskuntatutkimuksen instituutti, Tampereen yliopisto, Kanslerinrinne 1, 33014 Tampere, puh. (03) 3551 6992, sähköposti: mika.kautonen@uta.fi

    ”Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentävä lähtö”, ylijohtaja Martti af Heurlin, Tekes, PL 69, 00101 Helsinki, puh. 010 191 480, sähköposti: martti.af.heurlin@tekes.fi

    ”Ammattikorkeakoulut alueellisen innovaatiopolitiikan moottoreina”, rehtori Pentti Rauhala, Laurea-ammattikorkeakoulu, puh. (09) 8868 7300, sähköposti: pentti.rauhala@laurea.fi

    ”Alueellinen innovaatiopolitiikka - tarvitaanko sitä?”, maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, Hallituskatu 3 A, 50100 Mikkeli, puh. (015) 321 130, sähköposti: matti.viialainen@esavo.fi

    ”Miksi alueellista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa tarvitaan?”, asiamies Antti Mykkänen, Kunnallisalan kehittämissäätiö, puh. 0400-570 087, sähköposti: antti.mykkanen@kaks.fi

    ”Alueiden menestys vaatii myös paikallisia kehittämistoimia”, ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, 3 krs, 00101 Helsinki, puh. (09) 229 221 sähköposti: harri.hietala@yrittajat.fi

    ”Innovaatioista kasvuun”, ekonomisti Janne Huovari ja tutkimusjohtaja Raija Volk, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, puh. (09) 348 8844, sähköposti: janne.huovari@ptt.fi ja raija.volk@ptt.fi