Uutiset

Huoli pois, vilja ei lopu

7.tammikuu 2021

  • Kirjoittaja on PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Tapani Yrjölä /// Twitter: @TapsaPTT

     

    Syksyn ja talven mittaan tämänkin lehden palstoilla on lietsottu paniikkia viljan loppumisesta. Toki on totta, ettei vuosi 2020 ollut viljantuottajien näkökulmasta hyvä vuosi. Mutta aivan niin huono vuosi ei kuitenkaan ollut viljatilojenkaan vinkkelistä katsottuna.

    Edelliseen vuoteen verrattuna sato toki oli pieni. Ohrasato pienentyi viidesosan, vehnä sato neljänosan ja ruista korjattiin vain reilu kolmasosa viime vuoden sadosta. Muutokset kuulostavat nopeasti ajateltuna tosi pahanenteisiltä. Mutta jos katsotaan vähän pitemmän ajan satotietoja, huomataan, että vuosi 2019 oli itse asiassa poikkeuksellisempi vuosi kuin 2020. Vuoden 2019 sato poikkesi vuosien 2016-2020 keskisadosta jokaisen viljalajin kohdalla enemmän kuin vuoden 2020 sato.

    Tuotanto on tietenkin järkevä suhteuttaa kulutukseen, jos pohditaan viljan riittävyyttä. Siinäkään suhteessa viljan loppuminen ei näytä kovin isolta uhalta, ruista lukuun ottamatta. Kauraa tuotettiin Suomessa viime vuonna 1,7-kertaisesti kotimaan kulutusta vastaava määrä. Vehnän tuotanto ylittää kotimaisen kulutuksen hiuksen hienosti, mutta kuitenkin enemmän, kuin ohran tuotanto sen alittaa. Rukiin tuotanto riittää kattamaan vain reilut kaksi kolmannesta kotimaisesta kulutuksesta. Rukiin osalta tilanteen kuitenkin pelastavat varsin runsaat varastot, jotka kesällä ennen uuden sadon korjuuta vastasivat 577 päivän kulutusta.

    Toinen olennainen asia on varastojen kehitys. Varastot toki pienentyvät, mutta muutokset ovat lopulta, ohraa lukuun ottamassa, melko merkityksettömiä. Vehnävarastot ovat edelleen toiseksi suurimmat viiteen vuoteen ja vastaavat yli 130 päivän kulutusta. Ruisvarastot ovat niin ikään toiseksi suurimmat viiteen vuoteen, vaikka pienentyvätkin reilusti. Ruista on varastoissa reilusti enemmän kuin sitä kulutetaan vuodessa. Kauravarastot puolestaan kasvavat entisestään ja vastaavat jo 220 päivän kulutusta.

    Ohravarastoista syödään tänä talvena vajaa viidennes. Sitäkin jää varastoihin ensi kesänä vielä yli 100 päivän kulutuksen verran. Rehuohran riittävyyteen liittyviä ongelma helpottaa se, että ohraa voidaan korvata rehustuksessa muilla viljoilla varsin helposti. Lisäksi tuoreviljaa korjattiin tänä vuonna rehuksi selvästi keskimääräistä vuotta enemmän, joka sekin osaltaan pienentää pelkoa rehun loppumisesta.

    Huoli viljan loppumisesta on turha. Kuten todettua, menneen syksyn sato oli kohtuullinen ja varastoissa riittää viljaa. Tässä tarkastelussa on huomioitu Vilja-alan yhteistyöryhmän viljataseen tapaan ainoastaan markkinoilla oleva vilja. Muut varastot siis vahvistavat viljatasetta entisestään.

    Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 4.1.2021