Uutiset

Blogi: Korona vaikuttaa vuokralaisiin – ei vuokriin

14.elokuu 2020

Korona vaikuttaa vuokralaisiin – ei vuokriin

 

Vuokra-asuminen on yleistynyt ja on asumismuotona noin neljäsosalla maamme väestöstä. Usean asuntokunnan maksukyky on yhden henkilön tulojen varassa, sillä 64 prosenttia vuokralaisista asuu yksin (1). Koronakriisi on iskenyt etenkin nuoriin, joita lomautukset ja irtisanomiset ovat koskettaneet. Nuoret ovat lähtökohtaisestikin vanhempia heikommassa taloudellisessa asemassa esimerkiksi säästöjen ja varallisuuden vähyyden vuoksi. Nuoret ovatkin tyypillisesti vuokra-asujia. Noin 80 prosentia asuntokunnista, joiden asukkaat ovat alle 30-vuotiaita, asuu vuokralla.

Koronan taloudellisten vaikutusten yhteydessä onkin syytä tarkastella myös vapaarahoitteisten vuokramarkkinoiden reagointia kriisiin. Miksi vuokrat ovat nousseet edelleen tasaisesti, vaikka tarjonta markkinoilla on kasvanut? Vuokrahintojen joustamattomuus taloudellisessa kriisissä vaikuttaa myös asumismenoihin kohdennettujen sosiaalitukien käyttöön.

Korona vilkastutti muuttoliikennettä vuokramarkkinoilla

Juuri julkaistun vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen vuokratilaston mukaan vuokrat ovat jatkaneet nousuaan. Toisen vuosineljänneksen vuokrien 0,3 prosentin nousu vastaa ensimmäisen vuosineljänneksen vuokrakehitystä ja samalla pitkään jatkunutta vuokrien kasvua. Toisella vuosineljänneksellä ilmoitettujen uusien vuokrasopimusten keskimääräinen neliövuokra vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla kuitenkin laski hieman (1,8%)

Lisäksi tilastoitujen uusien vuokrasopimusten määrä oli huomattavasti suurempi kuin aiempien vuosien toisella vuosineljänneksellä. Tilastossa uudeksi vuokrasopimukseksi lasketaan tilaston julkaisua edeltävän kuuden kuukauden aikana solmitut vuokrasopimukset, mikä tarkoittaa myös koronakriisiä edeltävää aikaa (2).

 

80 prosenttia yksityisistä vuokranantajista
ilmoitti, ettei aio tehdä koronakriisin
aikana vuokrasopimukseen
kuuluvia vuokrankorotuksia.

 

Vuokrahintojen kehitystä voidaan osittain selittää asunnon ostoa harkinneiden päätöksellä lykätä suurta investointia taloudellisesti epävarmassa tilanteessa. Toisaalta lomautuksien ja irtisanomisten tuomat taloudelliset haasteet ovat ajaneet osan vuokralaisista etsimään edullisempia vuokra-asuntoja. Se näkyy kasvaneina kävijämäärinä vuokra-asuntoja välittävillä sivustoilla (3).

Suomen Vuokranantajien kyselyn perusteella hyvistä vuokralaisista halutaan pitää kiinni. Kuitenkin joka kuudes vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla toimivista vuokranantajista vastasi, että ei ole valmis joustamaan vuokrasta. Yksityinen vuokranantaja onkin tyypillisesti tavallinen palkansaaja, jota lomautukset ja irtisanomiset saattavat myös koskettaa.

Vuokranantajien reagointi vuokralaisten mahdollisiin maksuvaikeuksiin on vastauksista kuitenkin havaittavissa. 80 prosenttia yksityisistä vuokranantajista ilmoitti, ettei aio tehdä koronakriisin aikana vuokrasopimukseen kuuluvia vuokrankorotuksia ja kahdeksan prosenttia oli leikannut vuokria jo huhtikuussa. Suuri osa vuokralaisista oli saanut maksettua huhtikuun vuokransa sopimuksen mukaisesti, vaikka koronan aiheuttamia vuokralaisten taloudellisia haasteita oli jo tuolloin havaittavissa. (4)

Tarjonta kasvanut etenkin Helsingissä ja Rovaniemellä

Asuntoja on vapautunut tavallista enemmän vapaarahoitteisille vuokramarkkinoille. Vuokra-asuntoja onkin koronan vaikutuksesta ollut tarjolla historiallisen paljon. Etäopiskeluun siirtyneet opiskelijat ovat irtisanoneet asuntojaan tavallista aikaisemmin keväällä. Matkailun romahdettua useaa Airbnb-asuntoa on tarjottu perinteiseksi vuokra-asunnoksi. Vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut etenkin Helsingissä ja Rovaniemellä, joissa vuokralaista vailla olevia asuntoja oli toukokuussa tarjolla jopa neljännes enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.

Yleensä hyväkuntoisien ja kaupunkien keskusta-alueilla sijaitsevien Airbnb-asuntojen vapautuminen vapaarahoitteisille vuokramarkkinoille on saattanut nostaa vuokra-asuntokannan laatua, mikä heijastuu myös vuokriin. Lisäksi vakituiseen asumiseen kohdennettujen vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu saattaa olla vain väliaikaista, sillä vielä keväällä Kiinteistöliiton kyselyn mukaan 70 prosenttia Airbnb-asuntojen vuokraajista suunnitteli jatkavansa toimintaa koronakriisin jälkeen.

Loppukesällä opiskelupaikan saaneet nuoret etsivät vuokra-asuntoja tulevista kotikaupungeistaan, mikä aiheuttaa tyypillisesti huomattavan kasvun pienten vuokra-asuntojen kysynnässä. Kesä 2020 voi näyttäytyä kuitenkin erilaisena. Korkeakoulut tarjoavat todennäköisesti aiempaa enemmän etäopetusta, eikä opiskelijoilla ole aiempien vuosien tapaan syytä hakeutua kampuksien lähialueille tai kalliimpiin asuntoihin yliopistokaupunkien keskusta-alueilla.

Toisaalta kesän aikana elämä on normalisoitunut samaan aikaan kuin valintakoetuloksia on julkaistu. Tuleva syksy on näyttäytynyt nuorten silmissä ehkä pikemminkin opiskelijarientojen elävöittämänä kuin yksiössä vietettynä karanteenina.

Sosiaalituet hillitsevät koronan vaikutuksia

On selvää, että sosiaalituet rauhoittavat koronan vaikutuksia vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla. Tarkastellaan vielä koronan vaikutuksia sosiaalietuuksien tarpeeseen. Sosiaalitukien kysyntä on lisääntynyt. Työttömyysturvaetuuksien saajien määrä oli kesäkuussa peräti 40 prosenttia suurempi kuin viime vuonna tai helmikuussa ennen kriisiä. Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi vastaavasti kesäkuussa edellisvuoteen nähden vajaa 12 prosenttia ja helmikuuhun verrattuna noin 24 prosenttia.

Toimeentulovaikeudet tiivistyvät haasteena selviytyä asumismenoista, jotka ovat suurin yksittäinen kuluerä henkilön taloudessa. Tyypillisimmin koronan yhteydessä esille tulevien sosiaalitukien lisäksi yleisen asumistuen saajien määrä on kasvanut viime vuoteen nähden. Heinäkuussa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien asumistuen saajien määrä oli 13 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan edellisvuonna (5).

 

Sosiaalietuudet ovat
osaltaan ylläpitäneet
vuokratasoa kriisin aikana

 

Nuoret, jotka ovat jo valmiiksi yliedustettuina toimeentulotuen saajien joukossa - esimerkiksi työttömyysturvan tiukempien ehtojen vuoksi - erottuvat myös koronan aiheuttamien toimeentulovaikeuksien tilastoissa. Kansaneläkelaitos raportoi, että uusien perustoimeentulotukea saavien 25-35 -vuotiaiden naisten määrä lähes kaksinkertaistui huhtikuussa ja alle 25-vuotiaiden kasvoi 70 prosenttia verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Myös nuorten miesten määrä kasvoi noin 60 prosenttia (6).

Työttömyys koskettaa myös opiskelijoita. Tavallista vähäisempi kesätyöpaikkojen määrä on ajanut opiskelijoita kesäkurssien pariin, ja opintotukea nosti kesäkuussa 22 prosenttia enemmän opiskelijoita kuin vuotta aikaisemmin. Jo ennen koronakriisiä useampi opiskelija on saanut yleistä asumistukea vuokra-asuntoonsa viime vuoteen verrattuna. Kuitenkin esimerkiksi heinäkuussa ero (10,2%) oli huomattavasti suurempi kuin alkuvuodesta (helmikuussa 2,3%), mikä selittyy opiskelijoiden ”kesätyöttömyydellä”.

Heikot työllistymisnäkymät, peruuntuneet harjoittelujaksot ja etäopiskelun haasteet ovat myös saattaneet pitkittää opintoja, ja valmistumatta jääneet nostavat asumistukensa edelleen opiskelijastatuksella.

Hyvinvointivaltio takaa vuokrien maksua

Ensisijaisten asumistukien lisäksi asumismenoja korvataan perustoimeentulotuessa, joka korvaa hyväksyttävät asumismenot täysmääräisenä. Myös enimmäisvuokrarajan ylittävät menot katetaan ensimmäisten kuukausien ajan, jolloin henkilön on tarkoitus etsiä edullisempi asunto. Vaikka usean vuokralla asuvan maksukyky on koronan myötä romahtanut, hyvinvointivaltion tinkimättömyys asumisen välttämättömyydestä takaa vuokrien maksetuiksi tulemisen.

Näin sosiaalietuudet ovat osaltaan myös ylläpitäneet vuokratasoa kriisin aikana, vaikka yleisesti asumistuella ei nähdäkään olevan merkittävää vaikutusta vuokriin. Muutosta vuokrien kehityksessä korona ei siis ainakaan vielä ole aiheuttanut. Kriisin vaikutus niin kysyntään kuin tarjontaankin vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla on joka tapauksessa ollut huomattava.


Lähteet

1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot. Yleiskatsaus 2018, 2. Asuntokunnat ja asuinolot 2018 (http://www.stat.fi/til/asas/2018/01/asas_2018_01_2019-10-10_kat_002_fi.html)

2 Suomen virallinen tilasto (SVT): Asuntojen vuokrat (Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asvu/index.html)

3 Yle 6.5.2020: Korona myllersi vuokramarkkinat – yrittäjä: ”Välitettäväksi tuli huhtikuussa 60 prosenttia enemmän asuntoja kuin aiempina vuosina” (https://yle.fi/uutiset/3-11337925)

4 Talouselämä 12.4.2020: Koronakriisin vaikutukset näkyvät jo kyselyssä vuokranantajille – joka kuudes ei voi joustaa vuokrasta (https://www.talouselama.fi/uutiset/koronakriisin-vaikutukset-nakyvat-jo-kyselyssa-vuokranantajille-joka-kuudes-vuokranantaja-ei-voi-joustaa-vuokrasta/26f7692e-7307-456d-9210-8aacd824e332)

5 Luvut perustuvat Kansaneläkelaitoksen tilastoihin.

6 Kansaneläkelaitoksen tutkimusblogi: Koronakriisi näkyy etuuksien tarpeessa – erityisesti nuoret naiset joutuvat turvautumaan yhä useammin toimeentulotukeen (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5323)