Kukapa haluaisi ylivelkaantua maksamalla pikavipeistä korkoa korolle. Korkokustannusten nopean kasvun hahmottaminen on keskeinen osa taloudellista lukutaitoa, jonka avulla oman talouden hallinta on sujuvampaa. Taloustaitojen hallinnan merkitys korostuu nyt, kun maksamme ostoksiamme enää harvoin käteisellä.
Valtion velka on kasvanut koronakriisin seurauksena voimakkaasti. Valtion talouden alijäämät ovat tänä ja viime vuonna kaksinumeroisia miljardimääriä. Velkaa oli elokuun lopussa noin 130 miljardia euroa, mikä tekee suunnilleen 23 tuhatta euroa jokaista suomalaista kohti. Valtiovarainministeriö arvio viime viikon budjettiriihen päätösten johtavan ensi vuonna noin 7 miljardin euron alijäämään.
Ekonomisti Peetu Keskinen pohtii kotitalouksien velkaantumisen hillitsemistä. Löytyykö vastaus uusista rajoituksista vai pitäisikö ennemmin tarkastella kannustimia?
Ekonomisti Peetu Keskinen pohtii kolumnissaan, mitkä ovat koronan takia kasvavan Suomen velan seuraukset, ja miksi suomalaisten suhtautuminen velkaan kuulostaa enemmän saksalta kuin latinalta.
Kämpässä - Kuka maksaa Löppösen vedet? oli 2000-luvun alussa kuvattu opetusvideo, joka allekirjoittaneelle näytettiin tamperelaisen yläasteen kotitalousluokassa. Lyhytelokuvassa Löppönen ystävineen muuttaa pois lapsuudenkodeistaan kimppakämppään, eikä yllätyksiltä vältytä. Tarinan edetessä ystävyksille valkenee, että elämisen kustannuksia on vielä vuokran jälkeenkin. Videolla on onnellinen loppu, mutta Löppösen ei olisi tarvinnut oppia kaikkea kantapään kautta.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Sähköposti ptt (at) ptt.fi |
