Puolustus on välttämätön menoerä, josta vallitsee laaja konsensus. Arvailuihin puolustusmenojen positiivisista talousvaikutuksista on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, kirjoittaa Emilia Gråsten blogissaan.
Talouspolitiikassa huomio pitää nyt siirtää toimenpiteisiin, joilla varmistetaan pysyvämmin aiempaa nopeampi taloudellisen hyvinvoinnin kasvu. Nopeampi talouskasvu ja vastuullinen julkisen talouden hoitamisen ovat välttämättömiä edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien palveluiden ylläpitämiselle ja kehittämiselle, kirjoittaa PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Suomen talouden kasvukyvyn parantaminen tulevina vuosikymmeninä edellyttää hyvin todennäköisesti osaamiseen pohjautuvan maahanmuuton lisäämistä, kertoo Pellervon taloustutkimuksen ja Merit Economicsin opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle laadittu tutkimusraportti. Raportissa on tarkasteltu Suomen talouden kehitystä nykyhetkestä 2040-luvulle useiden erilaisten skenaarioiden kautta laskennallisella yleisen tasapainon mallilla. Skenaarioissa tarkastellaan väestön ikääntymisen lisäksi muitakin talouden kannalta olennaisia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta ja osaamistarpeiden muutosta.
Raportissa on tarkasteltu Suomen talouden kehitystä nykyhetkestä 2040-luvulle useiden erilaisten skenaarioiden avulla. Niissä pohditaan, miten voitaisiin vastata taloudelle kiperiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, ilmastonmuutokseen ja muuttuviin osaamistarpeisiin, ja miten toimet vaikuttaisivat talouskasvuun.
Epävarmuus taloudessa kasvaa, mutta ensi vuoden kasvu voi yllättää myös positiivisesti, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalouden ennuste. Brexit sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota luovat epävarmuutta, mutta muut taloutta hidastavat tekijät ovat hälvenemässä. Tärkeässä roolissa ovat kotitaloudet. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,3 ja vuonna 2020 1,2 prosenttia.