Suomalaisten metsänomistajien päätösvalta omiin metsiinsä nähden lisääntyi vuoden 2014 lakimuutoksen myötä. Metsänomistaja voi itse päättää millä tavoin metsiänsä hoitaa, ja milloin korjaa satoa. Eri-ikäiskasvatuksen harjoittaminen helpottui ja uudistushakkuun edellytyksenä olleet järeys- ja ikävaatimukset poistuivat. Metsien kasvatuksen on kuitenkin edelleen oltava jatkuvaa – metsien uudistumisesta tulee huolehtia.
Valtaosa yksityismetsänomistajista on tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin Suomessa, kertoo Metsänomistaja 2020 -kyselytutkimus. Yksityismetsänomistajista valtaosa hoitaa metsiään tasaikäiskasvatuksella, mutta harjoittaa paikoin myös jatkuvaa kasvatusta. Omistajat toivovat metsien käsittelyyn enemmän ympäristön ja monimuotoisuuden huomioon ottamista.
Kesäkuun alussa julkaistiin Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tulokset mm. metsänomistajakunnan ja tilojen piirteistä ja metsänomistuksen tavoitteista. Suhtautumisesta esimerkiksi avohakkuisiin on luvassa lisää tietoa alkusyksyllä. Lue lisää!
Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on pienentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Puumarkkinoihin muutokset näyttävät vaikuttavan varsin vähän.
KASVA-hankkeen tavoitteena on arvioida Suomen metsäkeskuksen metsänomistajiin kohdistuvan asiakastyön vaikuttavuutta, joka tukee Maa- ja metsätalousministeriön Kansallisen metsästrategian 2025 toteutumista.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
