Viime vuosikymmen oli Suomessa poikkeuksellisen hitaan talouskasvun aikaa. Keskeisinä syinä tähän oli sekä vuosikymmen alussa rapautumaan päässyt kustannuskilpailukyky että tuottavuuden heikko kehitys. Kustannuskilpailukyvyn rapautuminen oli itse aiheutettu ongelma ja seurausta tehdyistä työmarkkinapoliittisista virheratkaisuista.
Kustannuskilpailukyvyn mittarit, kuten yksikkötyökustannusindeksit, antavat suuntaa maan talouden kehityksestä, mutta niitä ei pidä ylitulkita, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n tutkimus.
Miten käy maamme hintakilpailukyvyn, julkisen talouden ja työllisyyden koronan jälkimainingeissa? Tämä kaikki ja paljon muuta syksyn ennustekauden avauksessa. Ilmoittaudu mukaan täältä.
Suomi on selvinnyt koronakriisin alkuvaiheesta useimpia maita paremmin. Rajoitustoimet otettiin tarpeeksi ajoissa käyttöön ja tällä säästettiin sekä ihmishenkiä että taloudellisia kustannuksia. Vaikka tautitilanne on Suomessa helpottanut ja kulutus on toipumassa, kriisi ei ole ohi. Kesällä ja syksyllä on edessä monia haasteita, joiden kohtaamiseen on syytä valmistautua.