Viime vuoden lähestyessä loppuaan alkoi some ja muu media täyttyä helpotuksesta raskaan vuoden päättymisestä ja esiin nousi toivo paremmasta seuraavasta vuodesta. Aloin myös itse naiivisti kuvitella, että 1.1.2021 herään täysin uuteen maailmaan – virkeänä, energisenä ja ilman huolta koronasta. Mutta eihän se niin mennyt, ei mikään ollut yhdessä yössä muuttunut. Edelleen on pimeää, energiavarannot vähissä ja tilanne koronan suhteen epävarma.
Koronakriisin seurauksena Suomen julkinen talous on velkaantunut voimakkaasti. Erityisesti valtion budjetin alijäämä on kasvanut, koska valtio on ottanut iskua vastaan myös kuntien puolesta. Valtiovarainministeriö arvioi budjetin alijäämäksi tänä vuonna noin 19,7 miljardia euroa. Tästä vajaa 10 miljardia koostuu koronatilanteen vuoksi päätetyistä kertaluontoisista määrärahanlisäyksistä. Nämä kertaluontoiset menonlisäykset jakautuvat karkeasti puoliksi koronan hoidosta suoraan seuraaviin ja elvytysmielessä tehtyihin menonlisäyksiin.
Koronatilanteen nopea heikkeneminen Euroopassa on näyttänyt, että taudin ensimmäisestä aallosta ei opittu tarpeeksi. Talouden näkymät ovatkin heikenneet noin kuukauden takaiseen verrattuna, arvioi ennustepäällikkö Janne Huovari.
Talouden toipumista koronan iskusta ylläpitävät nyt massiivinen elvytys ja kotitalouksien lisääntyvä kulutus. Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalouden ennusteen mukaan Suomen talous putoaa tänä vuonna 4 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 3 prosenttia. Ennusteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta tautitilanteen vuoksi.
Miten käy maamme hintakilpailukyvyn, julkisen talouden ja työllisyyden koronan jälkimainingeissa? Tämä kaikki ja paljon muuta syksyn ennustekauden avauksessa. Ilmoittaudu mukaan täältä.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Sähköposti ptt (at) ptt.fi |
