Infograafi tiivistää raportin ennusteet eri skenaarioissa.
Koronaviruksen leviäminen Kiinasta Eurooppaan ja lopulta Suomeen muutti taloudellisen tilanteen vuosi sitten nopeasti ja merkittävästi huonommaksi. Suomen talous on kuitenkin selvinnyt viruksen aiheuttamasta shokista kansainvälisesti vertaillen hyvin. Suomen BKT:n arvioidaan yleisesti supistuneen viime vuonna noin kolme prosenttia. Tämä yksi länsimaiden pienimpiä pudotuksia.
Suomessa, kuten muissakin EU-maissa, valmistellaan kiivaasti suunnitelmia elpymisrahaston varojen käytölle. 750 miljardin euron paketin tavoitteena on koronan kolhiman EU-talouden elvyttäminen ja rakenteiden uudistaminen. Se on tärkeä ennen muuta pandemiasta eniten kärsineille jäsenmaille, mutta myös Suomelle.
Viime vuoden lähestyessä loppuaan alkoi some ja muu media täyttyä helpotuksesta raskaan vuoden päättymisestä ja esiin nousi toivo paremmasta seuraavasta vuodesta. Aloin myös itse naiivisti kuvitella, että 1.1.2021 herään täysin uuteen maailmaan – virkeänä, energisenä ja ilman huolta koronasta. Mutta eihän se niin mennyt, ei mikään ollut yhdessä yössä muuttunut. Edelleen on pimeää, energiavarannot vähissä ja tilanne koronan suhteen epävarma.
Koronakriisin seurauksena Suomen julkinen talous on velkaantunut voimakkaasti. Erityisesti valtion budjetin alijäämä on kasvanut, koska valtio on ottanut iskua vastaan myös kuntien puolesta. Valtiovarainministeriö arvioi budjetin alijäämäksi tänä vuonna noin 19,7 miljardia euroa. Tästä vajaa 10 miljardia koostuu koronatilanteen vuoksi päätetyistä kertaluontoisista määrärahanlisäyksistä. Nämä kertaluontoiset menonlisäykset jakautuvat karkeasti puoliksi koronan hoidosta suoraan seuraaviin ja elvytysmielessä tehtyihin menonlisäyksiin.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
