Käytämme asunnon hankkimiseen ja asumiseen merkittävän osan käytettävissä olevista tuloistamme. Neljännes suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiöissä, joita on noin 88 000. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa asunto-osuuskunnat ovat yleisiä. Myös Suomessa kiinnostus asunto-osuuskuntia kohtaan on herännyt.
Asunto-osuuskunnista on keskusteltu paljon julkisuudessa, ja osuuskunta-asumisen lainsäädännön valmistelu mainitaan uudessa hallitusohjelmassa. Millaisia suomalaiset asunto-osuuskuntamallit ovat, ja miten nykyiset lait soveltuvat niihin? Pellervon taloustutkimus PTT tutkii näitä parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa.
Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu, joskin aiempaa hitaampana vuosina 2019-2021, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vuotuinen asumismenoselvitys. Menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5 - 2,5 prosenttia.
Hallitusohjelmassa ehdotetaan kotitalousvähennysten laskemista työkorvauksissa 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen 2400 euron maksimimäärää laskettaisiin 2250 euroon. Leikkauksia perustellaan niiden tuottamilla verotuotoilla, jotka olisivat 95 miljoonaa euroa vuositasolla.
Lähestyvä juhannus tietää usealle työssäkäyvälle myös lomakauden alkua. Lomailuun liittyy monilla myös oleellisena osana mökkeily. Monet mökkipaikkakunnat heräävät talvihorroksesta kesäkaudella, mutta potentiaalia löytyy vielä suurempaankin mökkipaikkakunnan palveluiden käyttöön.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: |
|
|
