PTT:n uudessa policy briefissä pohditaan tuoreen tutkimuskirjallisuuden pohjalta, miten EU:n korona-avustusrahoja tulisi Suomessa kohdentaa etenkin aluetalouden ja vihreän siirtymän näkökulmasta
Rännän sekainen tuuli vihmoo takin lievettä. On pimeää, kylmää, vetistä – välillä sentään pakkasta - ja olemme kaukana kaikesta. Luemme uutisia maakuntamme työpaikkojen vähenemisestä, asuntojen arvon merkittävästä laskusta, asuntojen pitkistä myyntiajoista, väestön pienenemisestä, koulujen sulkemisesta ja palveluiden supistamisesta maakunnassa.
PTT:n ja Merit Economicsin selvityksessä on arvioitu suurinvestointien työllisyys- ja talousvaikutuksia. Laskelman mukaan Lapin aluetalouden kokonaistuotanto olisi 3,7 prosenttia perusskenaariota suurempi ja työllisyys viitisen prosenttia suurempi.
Pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike on tyhjentänyt maaseutua jo pitkään. Erityisesti nuoret muuttavat keskuksiin ja niiden läheisyyteen koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Keskittyminen ja väestön ikääntyminen ovat johtaneet siihen, että monilla alueilla palvelujen ylläpito alkaa olla vaikeaa.
Nousukausi ja nopeasti kasvanut työllisyys ovat näkyneet koko maassa. Työmarkkinoiden alueelliset erot ovat kaventuneet selvästi. Erot työttömyysasteessa ovat nyt pienempiä kuin koskaan aikaisemmin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa, jota on tehty 60-luvulta lähtien.