Kaura on yltänyt ennennäkemättömään suosioon. Sen kulutus suomalaisten ruokapöydissä on kymmenessä vuodessa yli kolminkertaistunut. Juuri ilmestyneen Luken ravintotaseen mukaan kauraa kulutettiin viime vuonna 9,5 kiloa henkeä kohti: kulutus nousi vuodessa lähes 30 prosenttia. Vaikka kaurahiutaleet on edelleen merkittävin kauratuote, käytetään kauraa yhä enemmän sekä maitoa että lihaa korvaavina tuotteina.
Julkaisimme huhtikuun alussa ennusteen, jossa arvioitiin koronan vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen. Tässä blogitekstissä käymme läpi sitä, miltä alan tilanne näyttää tällä hetkellä.
Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet tulee turvemailta. PTT:n tutkimuksen mukaan päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan onnistu ilman selkeitä toimenpiteitä. Esimerkiksi uusien turvemaapeltojen raivaamisen voisi kieltää ja nurmen osuutta turvepeltojen viljelyssä nostaa. Lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä turvemaiden päästöjen vähentämistavoitteesta.
Suomi on selvinnyt koronakriisin alkuvaiheesta useimpia maita paremmin. Rajoitustoimet otettiin tarpeeksi ajoissa käyttöön ja tällä säästettiin sekä ihmishenkiä että taloudellisia kustannuksia. Vaikka tautitilanne on Suomessa helpottanut ja kulutus on toipumassa, kriisi ei ole ohi. Kesällä ja syksyllä on edessä monia haasteita, joiden kohtaamiseen on syytä valmistautua.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU:n rahoitus suomalaiselle maataloudelle ei peloista huolimatta laske seuraavalla ohjelmakaudella, kirjoittavat PTT:n maatalousekonomistit Heini Lehtosalo ja Tapani Yrjölä
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
