PTT:llä on E2 Tutkimuksen kanssa meneillään mielenkiintoinen hanke, jossa selvitetään kestävää kehitystä maaseudulla. Hankkeessa katsotaan, miten maaseutu näkyy kansallisissa kestävän kehityksen ohjelmissa ja toisaalta, miten kestävä kehitys näkyy kylien, kuntien ja maakuntien strategioissa ja toiminnassa
Kuinka paljon uutismedia vaikuttaa siihen, mikä meitä huolettaa ja mitä pidämme tärkeänä? Kesän aikana olen tehnyt havaintoja seuraamistani sanomalehdistä. Alkukesästä uutisotsikot koronasta näyttivät vähentyvän, kun tartuntamäärät laskivat ja rokotettujen osuus väestöstä nousi. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan otsikot koronasta eivät hypänneet silmille uutissovellusta avatessa.
Tänä vuonna Suomeen rakennetaan ennätysmäärä tuulivoimaa. Voimaloita valmistuu ydinvoimalan kokoluokan verran eli noin 1000 MW. Suurin osa voimaloista pystytetään metsiin, koska siellä on tilaa, ainakin vielä. Investointien arvo on yhteensä 1.2 miljardia euroa.
Korona nosti monipaikkaisuus-ilmiön ihmisten huulille. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta ensimmäistä kertaa asia puhutti lähes koko Suomea. Puheenaiheina olivat maaseutukuntien kyky huolehtia tarpeen vaatiessa kaikista asukkaistaan ja toisaalta maaseudun saama mahdollisuus houkutella uusia pysyviä asukkaita, tai pitää loma-aikoina vierailevia ihmisiä paikkakunnilla pidempään.
YK:n ja Bertelsmann-säätiön vuotuisessa kestävän kehityksen edistämisen vertailussa Suomi nousi ensimmäistä kertaa sijalle yksi. Tuttu kärkikolmikko Suomi, Ruotsi ja Tanska kamppailivat jälleen ykköspaikasta. Suomen kokonaistilanne on siis hyvä, mutta onko se sitä joka puolella maata?
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
