Sehän tiedetään, että metsillä on omistajilleen hyvin erilaisia merkityksiä, ja näiden painottaminen vaihtelee metsänomistajien kesken. Jotkut painottavat tuloja ja taloudellista turvallisuutta, toiset virkistyskäyttöä ja aineettomia hyötyjä ja monitavoitteiset useampia hyötyjä samanaikaisesti. Tämä näkyy myös puukaupoissa – tuloja ja turvaa korostavista lähes kaksinkertainen osuus tekee puukauppaa virkistyskäyttöä painottaviin verrattuna.
nnusteessa tarkastellaan asuntojen hintakehitystä ja vuokria lyhyellä aikavälillä sekä luodaan katsaus Suomen asuntomarkkinoiden pidemmän ajan näkymiin. Ennuste julkaistaan webinaarissa, ja sen esittelevät ekonomisti Veera Holappa ja toimitusjohtaja Markus Lahtinen. Kommentaattorina on kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.
Suomessa toimi vuoden 2021 alussa 57 asuntorahastoa, 18 tonttirahastoa ja 14 metsärahastoa, joiden varojen kokonaismäärä on yhteensä noin kahdeksan miljardia euroa. Tiedot selviävät Pellervon taloustutkimus PTT:n raportista, jossa on tarkasteltu näiden rahastojen toimintaa. Tilastotiedon puutteet vaikeuttavat rahastojen markkinavaikutusten arviointia, mutta esimerkiksi metsärahastoilla on selkeitä alueellisia vaikutuksia metsämaan kysyntään Pohjois-Suomessa.
Noin joka kolmas suomalainen metsäomistaja ei arvioi oman metsätaloutensa kannattavuutta millään tavalla, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran tutkimus. Alle puolella metsänomistajista puolestaan on kokonaiskäsitys puunmyyntitulojensa käytöstä. Metsänomistuksessa painottuvatkin vahvasti myös muut kuin taloudelliset tekijät: yli kolmasosa ei myisi metsätilaansa pois mistään hinnasta.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Sähköposti ptt (at) ptt.fi |
