Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet tulee turvemailta. PTT:n tutkimuksen mukaan päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan onnistu ilman selkeitä toimenpiteitä. Esimerkiksi uusien turvemaapeltojen raivaamisen voisi kieltää ja nurmen osuutta turvepeltojen viljelyssä nostaa. Lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä turvemaiden päästöjen vähentämistavoitteesta.
Suomi on selvinnyt koronakriisin alkuvaiheesta useimpia maita paremmin. Rajoitustoimet otettiin tarpeeksi ajoissa käyttöön ja tällä säästettiin sekä ihmishenkiä että taloudellisia kustannuksia. Vaikka tautitilanne on Suomessa helpottanut ja kulutus on toipumassa, kriisi ei ole ohi. Kesällä ja syksyllä on edessä monia haasteita, joiden kohtaamiseen on syytä valmistautua.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU:n rahoitus suomalaiselle maataloudelle ei peloista huolimatta laske seuraavalla ohjelmakaudella, kirjoittavat PTT:n maatalousekonomistit Heini Lehtosalo ja Tapani Yrjölä
Koronan pahin isku talouteen tuli mahdollisesti huhtikuun aikana, kirjoittaa ennustepäällikkö Janne Huovari. Epävarmuutta on kuitenkin vielä paljon. Talouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada estettyä viruksen uudelleen leviäminen syksyllä.
Kesäkuun alussa julkaistiin Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tulokset mm. metsänomistajakunnan ja tilojen piirteistä ja metsänomistuksen tavoitteista. Suhtautumisesta esimerkiksi avohakkuisiin on luvassa lisää tietoa alkusyksyllä. Lue lisää!
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
