Mahdollinen maakunta- ja sote-uudistus lisäisi alueellisten taloustilastojen tarvetta, sillä alueellista talouskehitystä pitäisi voida seurata ja ennakoida nykyistä syvällisemmin. Alueellista taloustietoa tarvitaan jatkuvasti myös rakennemuutoksen, työvoiman ja koulutustarpeen ennakoinnin näkökulmista, arvioidaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen selvityksessä.
Metsien käytön suunnitellun lisäämisen ja ilmastopolitiikan vaatimusten yhteensovittaminen on noussut kuumaksi puheenaiheeksi ja yhdeksi hallitusneuvotteluiden keskeisistä kysymyksistä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan metsien hiilinielu pienenee, jos hakkuumäärä nousee nykyisestä. Toisaalta metsäteollisuuden tuotteilla on nyt hyvät markkinanäkymät.
Euroopan komission esitys EU:n budjettikehykseksi seuraavalle seitsemänvuotiselle rahoituskaudelle sisältää maatalouteen vähemmän rahaa verrattuna nykytilanteeseen. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kannalta merkittävin rakenteellinen tekijä liittyy siihen, että esityksen mukaan rahaa vähennettäisiin enemmän CAP:n II. pilarista. II. pilarista rahoitetaan Maaseudun kehittämisohjelmat.
Televisiosta, lehdistä ja muista medioista saamme jatkuvasti kuulla huolestuttavia uutisia kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta. Onko ilmastonmuutos uhka vai mahdollisuus Suomelle ja suomalaiselle maataloussektorille? Julkinen keskustelu on pitkälti painottunut ilmastonmuutoksen uhkien torjuntaan ja uhkakuvien kertomiseen.
Selvitimme valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa yhteistyökumppaniemme kanssa osuuskuntien ja järjestöjen toimintaedellytyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Tarve selvitykselle liittyi tuolloin suunnitteilla olevaan sote-uudistukseen, jossa keskeisenä osana oli asiakkaan valinnanvapaus. Valinnanvapauden luomiseksi oli tarkoitus mahdollistaa monenlaisten palvelutuottajien markkinat.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: |
|
|
