Korona nosti monipaikkaisuus-ilmiön ihmisten huulille. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta ensimmäistä kertaa asia puhutti lähes koko Suomea. Puheenaiheina olivat maaseutukuntien kyky huolehtia tarpeen vaatiessa kaikista asukkaistaan ja toisaalta maaseudun saama mahdollisuus houkutella uusia pysyviä asukkaita, tai pitää loma-aikoina vierailevia ihmisiä paikkakunnilla pidempään.
YK:n ja Bertelsmann-säätiön vuotuisessa kestävän kehityksen edistämisen vertailussa Suomi nousi ensimmäistä kertaa sijalle yksi. Tuttu kärkikolmikko Suomi, Ruotsi ja Tanska kamppailivat jälleen ykköspaikasta. Suomen kokonaistilanne on siis hyvä, mutta onko se sitä joka puolella maata?
Skeptikko voi sanoa, että pandemian jälkeen palataan tavalliseen tapaan toimistolle, koska pihmiset eivät aiemminkaan halunneet käyttää digitaalisia etätyövälineitä. Tämä näkemys ei huomaa korona-ajan tuomia perustavanlaatuisia muutoksia, kirjoittaa Tuuli Reko.
Yksilöiden ja perheiden pitäisi lukea asunto-osuuskunnan säännöt tarkkaan ja miettiä, onko se heille juuri oikea asumismuoto. Asunto-osuuskunta-asuminen ei sovi kaikille, mutta varmuudella tämän voi sanoa vasta, kun on sitä kokeillut, kirjoittaa liiketaloustutkija Raija Heimonen.
Maataloudelle pohjoisessa Suomessa maksettava kansallinen tuki on vakauttanut maatalouden rakennekehitystä ja täyttänyt sille asetetut tavoitteet, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskus Luken tekemä arviointi vuosilta 2016-2020. Pohjoisen tuen vaikutusten tarkastelun lisäksi raportti antaa hyvän kuvan koko Suomen maatalouden muutoksista viimeisen viiden vuoden ajalta.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
