Ajankohtaista

Tiedote: Taloustutkimus ja politiikka – kaverit vai kiistakumppanit?

Miten hyvin Suomen päätöksenteossa tukeudutaan tutkittuun tietoon? Millä keinoin tutkimuksen ja politiikan yhteispeli paranisi? Näitä kysymyksiä pohdittiin Pellervon taloustutkimus PTT:n 40-vuotisjuhlaseminaarissa keskiviikkona. Ratkaisuiksi ehdotettiin mm. muutoksia hallitusohjelmatyöhön, käyttäytymistaloustieteen keinoja sekä tutkimuksen ja politiikan keskinäisen suhteen tutkimusta. PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila arvioi juhlapuheessaan, että ”totuudenjälkeisessä ajassa” saattaa olla nyt käsillä käännekohta.

Seminaarin pääpuhuja, professori Uskali Mäki käsitteli tutkimuksen ja politiikan suhdetta tieteenfilosofian näkökulmasta.
”Ei riitä, että tutkimuksen tuloksia tarjotaan talouspolitiikan käyttöön, vaan myös tutkimuksen ja politiikan keskinäistä suhdetta pitää tutkia, jotta se olisi mahdollisimman toimiva”, Mäki sanoi.

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä pohti puheenvuorossaan suomalaisen talouspolitiikan valmistelua muun muassa hallitusohjelmien ja niiden toimeenpanon näkökulmasta.

Vihriälän mukaan nykyisessä hallitusohjelmatyössä keinot sovitaan ja rajataan liian pitkälle. Hän perää uutta ajattelua kaikilta tahoilta: poliitikoilta avoimuutta keinojen suhteen, sitoutumista vaikutusarviointeihin ja jopa vaalikaudet ylittäviin aikatauluihin, poliittisen ohjauksen ja etujärjestövallan rajoittamista asiantuntijavalmistelussa sekä valmiutta kokeiluihin.

Virkamieskunnalta tarvittaisiin tutkimusosaamisen ja tilaajaosaamisen lisäämistä sekä ennakkotiedon jakamista tutkimusyhteisölle tulevista tietotarpeista. Tutkimusyhteisö tarvitsee valmiutta virkamiehistön konsultointiin ja nopeisiin ennakkoarviointeihin. Lisäksi poliittisia valintoja tulisi kunnioittaa, kun ne on tehty huolellisen valmistelun pohjalta, Vihriälä sanoi.

”Kerran omaksuttua yritystukea on vaikea purkaa”

Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Seija Ilmakunnas käsitteli puheenvuorossaan yritystukikysymystä. Hän toimii yritystukien tutkimusjaoston puheenjohtajana.

Ilmakunnaksen mukaan yritystukien volyymi edellyttää lisää tutkimustyötä tukien vaikutuksista kohdeyrityksiin. Hänen mukaansa poliittinen päätöksenteko kaipaa pidättyvyyttä tukien käyttöönotossa, sillä kerran omaksuttua tukea on vaikea purkaa, ja riskinä on hallitsemattoman tukiviidakon muodostuminen.

”Kasvavaan verotukien käyttöön on syytä suhtautua erityisen kriittisesti”, Ilmakunnas sanoi.

Kohti yksilöllisesti räätälöityä talouspolitiikkaa 

PTT:n kansantalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen pohti käyttäytymistaloustieteen arvoa talouspolitiikalle.

”Käyttäytymistaloustieteen houkuttelevuus perustuu siihen, että se ei tutki sitä, miksi valitsemme oikein, vaan miksi valitsemme väärin. Markkinoiden laajenemisen myötä erilaisten valintamahdollisuuksien määrä on kasvanut, ja samalla virheellisten valintojen sekä niiden peruuttamattomuuden mahdollisuus kasvaa”, Ruuskanen totesi.

Tiedon määrän kasvu yksilöiden toiminnasta on johtanut siihen, että uusi teknologia on muuttunut autoritaarisissa yhteiskunnissa kontrollin ja alistamisen välineeksi. Ruuskasen mukaan avoimen yhteiskunnan tulisi etsiä vastineensa: tieto yhdistettynä käyttäytymistaloustieteeseen mahdollistaisi yksilöllisesti räätälöidymmän talouspolitiikan, joka silti kunnioittaisi yksilön suvereenisuutta.

Totuudenjälkeiseen aikaan on tulossa käänne

Seminaarin juhlapuheessa PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila arvioi tieteen ja tutkitun tiedon asemaa yhteiskunnassa. Hänen mielestään on tapahtumassa käänne, jossa demokratialle tärkeät instituutiot löytävät uudelleen tehtävänsä ja roolinsa, vastareaktiona totuudenjälkeiselle ajalle.

”Tämä voi parhaimmillaan tarkoittaa sitä, että totuuden etsinnästä tulee jälleen tärkeää yhä laajemmille joukoille yhteiskunnallisia toimijoita. Jonkinlainen renessanssi vaikuttaa olevan käsillä”, Jussila sanoi.

Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Tuomas Välimäen puheenvuoron aiheena oli tutkimuksen merkitys rahapolitiikalle. Hän käytti muun muassa sellaisia Suomen Pankin näkökulmasta keskeisiä esimerkkejä, kuten pankkien rakennesääntelyä selvittänyt Liikasen työryhmä ja kokonaistaloudellisten mallien kehitystyö.

”Tutkijoiden panosta tarvitaan myös monien uusien ilmiöiden arviointiin ja analysointiin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja digitalisaation vaikutuksia ei jatkossa voida sivuuttaa, kun tehdään talouspoliittisia päätöksiä”, Välimäki sanoi.

Pellervon taloustutkimus PTT:n juhlaseminaari järjestettiin Helsingissä Hotelli Klaus K:ssa 20.11.2019.

Lisätietoja
viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilä, 040 358 0222, kimmo.makila@ptt.fi

 

Lue lisää juhlaseminaarista tästä