Ajankohtaista

Tiedote: Maaseudun työvoiman saantia voi edistää maahanmuutolla, työvoimapalveluja kehittämällä ja yritysten yhteistyöllä

PTT:n selvitys maaseudun työvoimapulasta: 

Maaseudun työvoiman saantia voi edistää maahanmuutolla, työvoimapalveluja kehittämällä ja yritysten yhteistyöllä 

Yksi maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen isoimmista kysymyksistä on työvoiman saatavuus. Avoimien työpaikkojen täyttäminen on maaseudulla erityisen vaikeaa työvoiman vähäisen tarjonnan ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys esittää ratkaisuiksi muun muassa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, työlupaprosessien helpottamista sekä työvoimapalvelujen parantamista. 

Selvityksessä kartoitettiin, miksi maaseudun yritykset eivät saa työvoimaa ja miten työvoiman saantia voitaisiin edistää. Tulosten mukaan keskeinen työvoimaresurssi maaseudulla on ulkomaiset työntekijät sekä maahanmuuttajat. 

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupaprosessi on kuitenkin Suomessa hidas ja joustamaton. Työntekijä saa yleensä luvan työskentelyyn vain tietylle toimialalle ja työnantajalle. Esimerkiksi maataloustöihin tullut työntekijä ei saa työskennellä puutarha-alan yrityksessä. Jos työntekijä haluaa vaihtaa työnantajaa tai alaa, pitää tehdä uusi oleskelulupahakemus. 

Työntekijä voi hakea oleskelulupaa samanaikaisesti useammalle työnantajalle, mutta silloin jokaisen työnantajan on osallistuttava työlupaprosessiin, mikä koetaan raskaaksi. 

”Työmarkkinoiden kohtaanto paranisi, jos työluvan saaneet henkilöt pystyvät vaihtamaan työpaikkaa vapaammin. Yritykset voisivat ’lainata’ työntekijöitä toisilleen tarpeen mukaan. Tämä olisi erityisen merkittävää maatalous- ja puutarha-alalla, joilla työt ovat usein kausiluonteisia ja tilapäisiä”, sanoo vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio. 

Myös sähköinen työlupa olisi yksi keino helpottaa tilannetta. 

Työvoimapalveluja on kehitettävä ketterämmiksi 

Selvityksen mukaan työnantajat eivät aina osaa käyttää tehokkaimpia kanavia työntekijöiden haussa, ja tietämättömyyttä on sekä julkisista että yksityisistä työvoimapalveluista. Työvoimapalveluiden edustajien mukaan kysyntää esimerkiksi rekrytointikoulutukselle olisi huomattavasti enemmän, jos tieto siitä saataisiin paremmin leviämään. 

Toisaalta maaseudun työnantajat katsovat, että heille kohdistuvan byrokratian määrä vaikeuttaa työllistämistä. Tämä koskee erityisesti tilapäistä työllistämistä ja kiireellistä työpaikan täyttämistä 

Työntekijöiden saatavuutta voitaisiin lisäksi merkittävästi parantaa yritysten yhteistyöllä sekä oppilaitosyhteistyöllä. Yritysyhteistyöllä voidaan saada kausityöntekijöille pidemmät työjaksot, osa-aikaiselle lisää töitä tai työntekijän puolisollekin työpaikka. 

Työvoimapula jää piiloon 

Maaseudulla on paljon yrityksiä ja kunnallisia palveluja, jotka tarvitsevat työntekijöitä. Vaikka kaupungistumisen kiihtyessä yhä suurempi osa työpaikoista sijaitsee kaupungeissa, on maaseudulla monilla aloilla pulaa osaavasta työvoimasta. 

Tilastotarkastelussa maaseudun työvoimapula jää osittain piiloon. Tämä johtuu muun muassa siitä, etteivät kaikki avoimet työpaikat tule julkiseen hakuun. Työvoiman saatavuusongelman laajuudesta ei siksi saada selkeää käsitystä. 

”Työllisyyden tilastoinnissa tulisi siirtyä paikkatietoon perustuvaan tilastointiin. Tämä mahdollistaisi huomattavasti tarkemman ja monipuolisemman työmarkkinoiden tarkastelun”, Hanna Karikallio sanoo. 

Selvityksen tulokset on julkaistu PTT policy briefinä ”Työvoiman saatavuus vaivaa maaseutuakin - avuksi yhteistyö, koulutus ja maahanmuutto”, ja se on luettavissa osoitteessa http://www.ptt.fi/media/julkaisut/tyovoimabrief4.pdf Julkaisu on osa Maaseudun työvoimapulan syyt ja ratkaisut -hanketta, jonka rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeessa ovat mukana myös MTK, Coreorient, Suomen Kylät ry ja ProAgria. 

 

Lisätietoja: 

vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio 

040 126 2077, hanna.karikallio@ptt.fi