Ajankohtaista

Suomen metsäteollisuus tarvitsee uusia kruununjalokiviä paperin romahdettua

Kirjoittajat ovat metsä- ja ymparistöalan tutkimusryhmän Matti Valonen ja Marjo Maidell

 

Veitsiluodon tehtaan sulkemisen myötä paperin valtakausi Suomen metsäteollisuudessa päättyy. Tänä vuonna paperi putoaa vientiarvolla mitattuna Suomen metsäteollisuuden pienimmäksi päätuotteeksi. Edelle kiilasi jo viime vuonna kartonki ja tänä vuonna ohi menevät puutuotteet ja sellu.

Ennen katseen suuntaamista metsäteollisuuden tulevaisuuteen, palataan hetkeksi paperin vaiheisiin. Suomalainen paperintuotanto alkoi kasvaa 50-luvulla. Painopiste siirtyi sanomalehtipaperista aikakauslehti- ja hienopapereihin, joista muodostui suomalaisen metsäteollisuuden todellinen kruununjalokivi. Vientiarvolla mitattuna Suomen paperin viennin huippu oli vuonna 2001 ja vientimäärällä mitattuna vuonna 2006. Tämän jälkeen paperin tuotantokapasiteettia on suljettu kone ja tehdas kerrallaan.

Viime ja tänä vuonna ilmoitettujen sulkemisten myötä paino- ja kirjoituspapereiden kapasiteetista poistuu lähes puolet vuoteen 2019 verrattuna. Sulkemisten syynä on ennen kaikkea digitalisaatio, jonka takia esimerkiksi paperilehtien lukeminen ja tulostaminen on vähentynyt. Koronarajoitukset nopeuttivat muutosta selvästi.

Paperin romahduksesta huolimatta metsäteollisuus säilyy yhtenä Suomen merkittävimmistä vientialoista. Kuitenkin sen osuus viennistä laskee ensi vuonna noin kymmeneen prosenttiin. Vielä paperin kulta-aikoina osuus oli reilut 20 prosenttia. Vaikka poistunutta paperintuotantoa ovat osittain paikanneet investoinnit kartongin ja sellun tuotantoon, sellun jalostusaste ja sitä kautta synnytetty arvo on paperia alhaisempi. Tämän myötä metsäteollisuuden osuus Suomen talouden arvonlisäyksestä on laskenut tasaisesti, toki laskuun on vaikuttanut myös muiden toimialojen kasvu.

Suomen kansantalouden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että metsäteollisuuden arvonlisäys saadaan kohenemaan. Suuntaa ei käännetä nykyisillä tuotteilla vaan Suomeen tarvitaan puun tai sen sivuvirtojen jatkojalostusta korkeamman lisäarvon tuotteisiin esimerkiksi kemikaaleiksi, tekstiileiksi tai komposiiteiksi. Tämä on ollut tiedossa pitkään, mutta markkinoilla läpilyöminen on kuitenkin hidasta. Se vaatii osaamista, tuotekehitystä, sijoituspääomaa ja tuotannon skaalaamista.

Uusien tuotteiden koetehtaita on Suomeen jo saatu, mutta suuren mittakaavan tuotantoa ei. Paperin tuotanto on ollut kannattavaa, eikä uusien tuotteiden markkinoille saamisessa ole pidetty kiirettä. Kansantalouden näkökulmasta paperin tuotannon romahtaminen pakottaa luomaan uutta, muutoin edessä on arvonlisäyksen laskun jatkuminen.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.4.2021

 

Tutustu täältä päivitettyyn metsäennusteeseen, joka julkaistiin 21.4.2021