Ajankohtaista

Sodan sankareita

27.joulukuu 2021
Paula Horne
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on tutkimusjohtaja Paula Horne / Twitter: @HornePaula

 

Kuluvaa vuotta on leimannut yhä poteroituneemmaksi ja aggressiivisemmaksi käynyt keskustelu koronan vastatoimien tarpeellisuudesta ja hyväksyttävyydestä. Liekö taustalla epävarmuus, pelko ja taisteluväsymys niin rokotevastaisten kuin -myönteistenkin leireissä kun vastapuolelle ladataan syytöksiä täydeltä laidalta miettimättä vaikutuksia sen kummemmin. Omaa avuttomuutta ja turhautuneisuutta puretaan suuntaamalla kiukku niihin ”toisiin”, jotka tottelevat sokeasti fasistisia vallanpitäjiä tai jotka vaarantavat kaikkien hengen vastuuttomalla käytöksellään.  Osansa saavat myös päättäjät, viranomaiset ja tutkijatkin, jotka eivät uuden, muuntautuvan viruksen hallinnassa pysty varmuudella sanomaan, mikä toimii minkäkin muunnoksen kanssa parhaiten ja mitkä toimet riittävät arvaamattoman ihmisluonnon ohjaamisessa koronaturvallisempaan suuntaan. Tutkimustuloksia on, mutta vasta suuntaa-antavia parin vuoden koeasetelman jälkeen.

 

Lähes samansisältöisen kappaleen voisi kirjoittaa myös metsäkeskustelun kiristymisestä. Kansallisen metsästrategian 2025 korostama kokonaiskestävyys kuuluu harvoissa puheissa, kun riepotellaan milloin kasvatustapoja, milloin hakkuumääriä tai ilmastovaikutuksia. Helposti unohtuu kasvupaikan ja puulajiston biologiset edellytykset kasvatustavan valinnassa, hyvinvointikoneiston tarvitsemat veromarkat tai puutuotteiden rooli fossiilisten raaka-aineiden korvaajana ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tutkimuksestakin löytyy helposti omien arvojen perustaksi joitain argumentteja, eikä osata tai haluta punnita tasapuolisesti erilaisia tuloksia ja niiden taustalla olevia oletuksia. EU:n esitykset Fit for 55 ilmasto- ja energiapaketista, kestävän rahoituksen ohjelmasta, metsästrategiasta ja metsäkatoa ehkäisevästä laista ovat siirtäneet rintamalinjoja ja muuttaneet alliansseja entisestään. Epävarmuus kansainvälisen ja EU-politiikan suunnista sekä ilmastonmuutoksen ja sitä ehkäisevän politiikan vaikutuksista metsätalouteen vaikeuttavat metsissä tehtäviä kauaskantoisia päätöksiä. Epävarmuutta lisää puutteellinen tieto eri kasvatustapojen vaikutuksista tuloihin, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillintään.   

 

Kiivaan keskustelun tiimellyksessä ja epävarmuuden alla todellisia sankareita näissä taisteluissa ovat arjen työtään tekevät hoitohenkilökunta ja metsäammattilaiset sekä metsänomistajat. Heidän työnsä tukemiseksi tarvittaisiin yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa halua kuunnella ja ottaa huomioon ilman kärjistyksiä myös toisia näkökulmia ja kokonaiskestävyyden näkökulmaa, ei vain metsäasioissa vaan myös ilmasto- ja biodiversiteettipolitiikassa ja niitä koskevissa kannanotoissa. Tarvitaan myös ymmärtämystä, luottamusta ja kärsivällisyyttä tiedettä ja sen välillä tuskastuttavan hitaita prosesseja kohtaan, jotta taistelut voitettaisiin. Vihollinen kun näissä sodissa ei ole toinen ihminen.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.12.2021