Ajankohtaista

Puskaradio toimii - sähköiset metsäpalvelut olivat nosteessa jo ennen koronaa

23.syyskuu 2020
Matti Valonen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Sähköiset metsäpalvelut olivat nosteessa jo ennen koronaa

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti. Twitter: @mavalonen

 

Olosuhteiden pakosta yhä useamman suomalaisen verkkoselaimen kirjanmerkeistä löytyy ruokakauppa, apteekki ja noutoruokaravintoloita. Monen metsänomistajan listan jatkona on Metsään.fi, Kuutio.fi ja muita yritysten palveluita. Korona on vauhdittanut sähköisten palveluiden yleistymistä, eivätkä metsäpalvelut ole poikkeus.

Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tuoreiden tulosten mukaan Metsään.fi -palvelua oli käyttänyt vuosina 2016–2018 vajaa puolet metsänomistajista. Toisaalta Metsänhoitoyhdistysten Metsäselainta vain noin viidennes ja metsäkonsernien palveluita reilusti tätä harvempi. Tänä vuonna suosiotaan kasvattanutta sähköistä puukauppapaikka Kuutiota oli käyttänyt vain kuusi prosenttia metsänomistajista.

Pienehköistä käyttöosuuksista huolimatta sähköiset metsäpalvelut tunnetaan kohtalaisen hyvin. Mainonta ja puskaradio vaikuttavat toimineen. Metsään.fi -palvelun tunsi reilut kaksi kolmesta metsänomistajasta ja Metsäselaimen, Kuution sekä metsäkonsernien palvelut kaksi viidestä. Sähköisen palvelun tarjoajan näkökulmasta olisi tärkeää, että mahdollisimman moni metsänomistaja tuntisi sen. Käyttäjän näkökulmasta tunnettuus kun on edellytys käytön kokeilemiselle ja kokeileminen taas palvelun käytön vakiintumiselle.

Sähköisten palveluiden käyttö kasvaa vahvasti, jos metsänomistajien aikomukset toteutuvat. Tutkimuksen mukaan vuosina 2019–2023 palveluiden käyttöä harkitsi merkittävä osa metsänomistajista. Silti vain Metsään.fi, Metsänhoitoyhdistyksen Metsäselain ja Metsä Groupin Metsäverkko tavoittivat yli puolet metsänomistajista. Nosteessa olevan Kuution käyttöä harkitsi liki puolet metsänomistajista. Ei ole yllätys, että varmimmin metsänomistajat aikovat käyttää niitä palveluita, joita olivat käyttäneet myös aiemmin.

Yleisin syy sähköisten palveluiden käyttämättä jättämiselle oli se, että asiat hoidettiin muilla tavoilla. Myös tänä koronan värittämänä vuonna tämä on edelleen monelle se keskeinen syy, sillä sähköisillä palveluilla ei voi hoitaa kaikkia metsäasioita edes poikkeusoloissa. Siihen tarvitaan myös perinteisiä keinoja. Sähköiset palvelut eivät tulekaan korvaamaan perinteisiä palveluita, vaan täydentävät niitä ja säästävät samalla toivottavasti metsänomistajan aikaa ja yritysten kustannuksia.

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Metsä-liitteessä 23.9.