Ajankohtaista

PTT osuustoiminnan tietovarannon kasvattajana - juhlajuttusarjan osa 4

Pellervon taloustutkimus ja osuustoiminnan tietovarannon kasvattaminen

Pellervon taloustutkimus PTT viettää 40-vuotisjuhliaan. Tämän kunniaksi julkaisemme juttusarjan, joissa käsitellään eri kirjoittajien näkökulmasta taloustutkimuksen asemaa ja roolia yhteiskunnassa. Sarjan neljännessä osassa FL Sami Karhu luotaa PTT:n roolia ja historiaa osuustoimintaa koskevan tiedon rakentajana. Karhu on Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toimitusjohtaja ja Pellervon taloustutkimus PTT ry:n hallituksen jäsen. Linkit sarjan aiempiin osiin ovat tämän jutun lopussa.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimintakenttään kuuluu osuustoiminta. Vuonna 1979 perustetulla PTT:llä ja vuonna 1899 perustetulla Pellervolla osakkuusyhteisöineen on nykyrooli ja myös pitkä linja toimia osuustoimintatutkimuksen verkostoissa. Tulevaisuuteen kohdistuu paljon myönteisiä odotuksia.

Tietovarannot ja osaaminen

Osuustoiminta ja keskinäisyys tarvitsevat samat kehitysedellytykset kuin muukin yritystoiminta, mm. objektiivista uutta tietoa osaamisen tueksi. Tämä koskee niin tuottaja-, kuluttaja-, yrittäjä- ja henkilöstöomisteisia osuustoimintayrityksiä. Tarvitsemme aivokapasiteetin, innon ja lahjakkuuden, mitä on saatavissa myös yliopistoista. Tätä täydentää kanssakäyminen elinkeinoelämän ja yliopistojen välillä.

Osuustoiminta on tutkimuskohde vaan ei tieteenala. Tarvitsemme eri tieteenalojen näkökulmia valottamaan tutkimuskohdetta. Erityinen kysyntä on ollut 2000-luvulla liiketaloustieteen ja yritysjuridiikan tutkimukseen.

PTT mukana verkostossa

PTT henkilöstöineen on osa verkostoa, jossa osuustoimintatutkimusta tehdään. PTT on soveltavan tutkimuksen laitos, mutta soveltavan tutkimuksen tarkka erottaminen yliopistojen perustutkimuksesta on veteen piirretty viiva ja tieteen hyödyntäjien näkökulmasta vähemmän tärkeää. PTT:n henkilöstöllä on tavallisesti tutkijakoulutus tai ainakin siihen on tähtäin, joten heillä on sujuva liikkua eri rooleissa. Tämä sitoo PTT:n hyödylliseen kanssakäymiseen käytännön yhteiskuntaelämän, yliopistotutkimuksen ja -opetuksen sekä soveltavan tutkimuksen verkostoon.

PTT:n toimitusjohtaja, KTT Iiro Jussila on samalla Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston osuustoimintajohtamisen professori ja kansainvälisen tiedelehden Journal of Cooperative Organization and Management päätoimittaja. Lehden kautta suuri osa maailman englanninkielisestä osuustoimintatutkimusta on linkittyneenä Suomeen.

Jussilan ja hänen oppilaidensa kädenjälki näkyy uusien opinnäytteiden ohjaamisessa maaliin. Malliesimerkki on KTT Antti Talonen, joka väitteli keskinäisestä yritystoiminnasta.

Soveltavan tutkimuksen puolelta PTT:ltä on valmistunut aloitteita ja tutkimuksia osuustoiminnan alueelta, mm. järjestöjen ja osuustoimintayritysten rooli sote-palvelujen tuottamisessa ja asunto-osuustoiminnan kehittäminen. Asunto-osuustoiminnan selvitystyön laittoi PTT:ssä alulle Jussilan oppilas, KTT Heidi Forsström-Tuominen.

PTT:n tutkijoilla on ollut keskeinen merkitys vuodesta 1994 alkaen Osuustoiminta-lehden yritysanalyytikkoryhmässä, joka on tuottanut tietoa osuustoimintayritysten johtamisen tueksi.

PTT:n pitkä linja

Nykyinen tutkimustoiminta asettuu PTT:n ja Pellervon toiminnassa yleisesti pitkään jatkumoon. PTT:n kolmesta ensimmäisestä tutkimusjohtajasta kaksi väitteli osuustoiminta-aiheella, Tapani Köppä yhteiskuntatieteestä ja Samuli Skurnik kauppatieteestä.

Myöhemmin PTT:stä osuustoiminta-aiheella väitteli KTT Raija Volk - tuottajaosuustoiminnasta kansantaloustieteen menetelmin. Myös MMT Eeva Alho väitteli tuottajaosuustoiminnasta. MMT Perttu Pyykkönen on ollut keskeinen tuottajaosuustoiminnan osaaja. PTT on julkaissut kaksi mittavaa työtä kilpailuoikeudesta. Vesa Silaskiven väitös käsitteli kilpailuoikeuden ja maatalouden sääntelyn yhteensovittamista ja Marjut Mannosen tutkimus osuustoiminnallisia yrityksiä EU:n kilpailuoikeudessa.

PTT:llä on ollut merkitys, sillä Suomessa on osuustoiminnasta väitellyt vain 38 henkilöä vuosina 1939-2019.

Pellervon pitkä linja

Tiede on kumuloituvaa, uusi tieto rakentuu aiemman päälle. Siksi jatkumoiden ymmärtäminen on olennaista. Pellervon rooli osuustoiminnan tutkimuksessa ja sen mesenaattina on mittava ja alkoi jo ennen PTT:n syntyä.

Pellervo oli syntyvuonna 1899 yliopisto-oppineiden ja Suuriruhtinaanmaan senaatin agraaripoliittinen väline laajojen kansalaispiirien taloudellisten olojen kehittämiseksi. Järjestön synty pohjautui osuustoiminnan tutkimukseen, sillä taloushistorian dosentti, tohtori Hannes Gebhard oli tutkinut ilmiötä läntisessä Euroopassa. Järjestön yliopistoyhteistyö on siis leivottu alkutaikinaan. Pioneerien Pellervo oli paljon yliopistoväen Pellervo.

Ensimmäisillä osuustoiminta-aiheilla väitellyillä V. J Sukselaisella 1939 ja Paavo Kaarlehdolla 1956 oli yhteys osuustoimintaorganisaatioihin. Kaarlehto työskenteli Pellervossa ja Sukselainen SOK:ssa.

Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n rooli yliopistoyhteistyössä on nykyäänkin näkyvä. Pellervon hallituksessa on professoritasoista osuustoimintatietämystä. Yksi väitöskirja on jälleen valmistumassa.

Tulevaisuus

Osuustoimintayritysten tahtotila 2020-luvulle on, että tutkimus kehittyy monitieteellisenä ja kansainvälisesti verkottuneena. Hyvä yhteistyön toivotaan jatkuvan yliopistojen välillä. Uusia väitöskirjoja toivotaan vähintään yksi vuodessa. Samoin toivotaan, että osuustoiminnan tutkimus- ja opetustehtävien voimavarat yliopistoissa turvataan. Opetuksen halutaan kehittyvän valtakunnallisena verkostona.

Tutkimusteemat, jotka auttaisivat osuustoimintayritysten strategista johtamista, ovat erityisen kiinnostavia. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä ymmärtämään toimintaympäristön ja toimialan muutosta ja siten havaitsemaan ja synnyttämään kilpailuetuja ja torjumaan kilpailuhaittoja sekä sitä kautta maksimoimaan jäsenien saamaa hyötyä.

Takana on kysymys siitä, mikä ohjaa ihmisen valintoja globaalissa taloudessa ja miten osuuskunta kykenee todellisesti kommunikoimaan vastuullisen olemuksensa ja samalla taloudellisen hyötynsä.

Kiinnostukseen kuuluu myös mm. osuustoiminnallinen laskentatoimi, raportointi ja tilastointi, kilpailupolitiikan ja kilpailulainsäädännön kriittinen tarkastelu osuustoiminnan näkökulmasta sekä ”business history” -näkökulma, joka yhdistää liiketalouden ja historian oppeja. Meillä on rajallisesti tietoa ja ymmärrystä uusien pk-osuuskuntien, puhumattakaan start-up-henkisten osuuskuntien liiketoimintamalleista ja johtamisesta. Tämä sektori kaipaa tutkittua tietoa, sieltä voi löytyä myös ratkaisuja yhteiskunnan kysymyksiin.

Lopuksi

Nykykielellä voi sanoa, että osuustoiminta on yhteiskuntavastuullisena yritysmallina - yhdistäessään laajoja kansalaispiirejä - siinä määrin vaativa apparaatti johdettavaksi, että se tarvitsee taidollisesti ja moraalisesti parhaat johtajat, toimivat yhteiskuntasuhteet ja kaiken osaamisen, mitä on saatavissa. Tilanne ei ole muuttunut alkuajoista.

Viime kädessä tutkijat päättävät, mikä heitä kiinnostaa ja mihin kapasiteettinsa käyttävät. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että myös PTT on myös jatkossa merkittävä osa osuustoimintatutkimuksen verkostoa.

--

Sarjan avausosassa PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila hahmottelee taloustutkimuslaitoksen asemaa ja tehtävää muuttuvassa ajassa (linkki).

Sarjan toisessa osassa VTT, professori Pertti Kukkonen arvioi ultrakevyen rahapolitiikan vaikutuksia etenkin ns zombiyrityksiin (linkki).

Sarjan kolmannessa osassa erikoistutkija Kalle Laaksonen pohtii tutkimustulosten valmistumisen ja toimeenpanon viiveen merkitystä. (linkki).