Ajankohtaista

PTT etsii ratkaisuja ja näkökulmia ilmastonmuutokseen – uusin tutkimus tarkastelee ilmastopolitiikan tulonjakovaikutuksia

Pellervon taloustutkimus tarkastelee parhaillaan useissa tutkimushankkeissa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin vastaamista. Perjantaina valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan sarjassa julkaistiin PTT:n, Merit Economicsin ja Ålands statistik- och utredningsbyrå ÅSUBin selvitys erilaisten ilmastopoliittisten toimien vaikutuksista kotitalouksien tulonjakoon.

”Haluamme omalla panoksellamme tarjota taloustieteellistä näkökulmaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. PTT erottuu muista tutkimuslaitoksista siinä, että meillä yhdistyy maatalouden, metsätalouden ja kansantalouden tutkimus vahvaksi kokonaisuudeksi, josta näitä kysymyksiä on luonteva tarkastella”, kertoo tutkimusjohtaja, dosentti Olli-Pekka Ruuskanen.

Perjantaina julkaistussa tutkimusraportissa tarkasteltiin, miten erilaiset ilmastopoliittiset toimet vaikuttaisivat koko kansantalouden kehitykseen ja kotitalouksien tulonjakoon. Tutkimuksessa käytettiin koko taloutta kuvaavaa laskennallista mallia. Tämän tyyppisten mallien käyttö sopii politiikkatoimenpiteiden vaikutusten ennakoivaan arviointiin tilanteissa, joissa havaintoaineistoja vaikutuksista ei ole vielä saatavilla.

Tarkastelussa oli talouden perusuran lisäksi kuusi vaihtoehtoista skenaariota, joissa tehtiin lisää erilaisia päästövähennyksiin tähtääviä toimia, kuten muutettiin polttoaineiden tai energian verotusta.

Tutkimuksen tekee ajankohtaiseksi Suomen ilmastopoliittiset tavoitteet. Tärkeä kysymys on se, millä tavalla hiiliverojen ja muiden ilmastotoimien kustannuksia voidaan kompensoida siten, että taloudelliset haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi, mutta toimenpiteen ohjausvaikutus ei heikentyisi. Tulonjakovaikutuksilla on merkitystä myös toimien poliittiselle hyväksyttävyydelle.

Kompensaatio vähentää kielteisiä vaikutuksia kasvulle ja hyvinvoinnille

Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä tapahtuu taloudelle ja tulonjaolle, kun eri toimilla kerätyt valtion lisätulot kierrätettiin eli kompensoitiin takaisin kotitalouksille. Kompensointi tehtiin pienentämällä ansiotuloverotuksen marginaaleja tai yhteisöveroa, tai tulonsiirtojen kautta kaikille samansuuruisina tasapalautuksina.

Kaikissa skenaarioissa kompensaatiot pienentävät toimenpiteiden negatiivisia vaikutuksia kasvuun sekä hyvinvointiin. Samalla kompensaatiotapa vaikuttaa siihen, miten ilmastotoimien kustannukset jakautuvat kotitalouksien välillä. 

”Näyttää siltä, että osa lisääntyvästä verokertymästä olisi perusteltua kierrättää alentamalla ansiotuloveroja, mutta se suosii etenkin keskituloisia. Tämän vuoksi olisi syytä tutkia tarkemmin eri kompensaatiokeinojen yhdistämistä esimerkiksi siten, että ansiotuloveron alentamiseen yhdistettäisiin erityisesti alemman tulotason kotitalouksiin kohdistuvia suoria tukia”, tiivistää Olli-Pekka Ruuskanen.

Tutkimusraportti Ilmastopolitiikan tulonjakovaikutukset on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman 2020 toimeenpanoa.

Koko raportti täällä: https://vnk.fi/-/selvitys-ilmastopolitiikan-talousvaikutuksia-voidaan-ohjata-verokompensaatioilla-seuraukset-erilaisille-kotitalouksille-vaihtelevat

Raportin infograafi täällä: https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/ilmastopolitiikan-tulonjakovaikutukset-infograafi.html

Lisätietoja:
Olli-Pekka Ruuskanen, tutkimusjohtaja, Pellervon Taloustutkimus PTT ry, p. 040 641 5732, olli-pekka.ruuskanen@ptt.fi