Ajankohtaista

Pettu-podcast jakso 6: Maistuuko ekonomistille GMO tai luomu? - Kuuntele jakso täältä!

2.kesäkuu 2017
Kimmo Mäkilä
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kuva: elleeninca (CC-BY-ND 2.0)

Pellervon taloustutkimuksen Pettu-podcastin kuudennessa jaksossa ruoditaan erilaisia ruokaan ja ruuantuotantoon liittyviä kuohuttavia myyttejä. Onko luomuviljely hyvä juttu, pitääkö gmo-ruokaa vieroksua? Entä miten iso ongelma ruokahävikki on?
Keskustelemassa PTT:n maatalousekonomisti Heini Toikkanen, tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori sekä viestintäpäällikkö Kimmo Mäkilä.

Kuuntele jakso tästä:

Luomutuotannossa ekonomistia arveluttaa etenkin ruokaturva.

"Maailman väestö kasvaa koko ajan, ja jokaiselle pitäisi riittää ravintoa. Hyvinvointitalousteorian mukaan niukkoja resursseja tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti, ja maatalouden osalta se niukka resurssi on viljelysmaa. Luomussa tämä ei toteudu. Maa ei luomussa ole parhaassa mahdollisessa käytössä; siitä ei saada kaikkea potentiaalia", Heini Toikkanen sanoo.

Kyösti Arovuori lisää, että luomussa on kuitenkin eroja esimerkiksi sen mukaan, puhutaanko kasvinviljelystä vai kotieläintuotannosta.

"Eläinten näkökulmasta luomukotieläintuotanto voi olla huomattavasti eettisempää tai kestävämpää kuin mitä tavanomainen tuotanto, mutta tämä ei ole yleispätevä asia."

Ekonomistin näkökulmasta luomu voi olla elintarviketeollisuudelle keino saada lisäarvoa, mutta ruokaturvan kannalta se ei ole kestävin vaihtoehto.

"No tehdäänkö virhe, kun ostamme luomutuotteita tavanomaisten sijaan, niin ei siinä virhettä tehdä, kun huomioidaan että siinä on hintaero. Maksamme siitä, että eläimet saavat olla vapaammin", Arovuori sanoo.

Hän huomauttaa, että ei tavanomaisessakaan tuotannossa voi toimia miten vain. Euroopan unionissa on monia ohjauskeinoja, kuten ympäristökorvausjärjestelmä ja nitraattidirektiivi, joilla ohjataan maataloutta pienempiin haitallisiin ympäristövaikutuksiin.

Kuuntele lisää: Mikä selittää sen, että luomulla on saatu kehittyvissä maissa aiempaa korkeampia satotasoja?
 

GMO – uhka vai mahdollisuus?

"Mahdollisuus", toteaa Heini Toikkanen yksiselitteisesti.

"Geenimuuntelu on kasvinjalostusteknologia siinä missä muutkin. Geenimuunnellun ruuan syöminen ei ole kenellekään vaarallista, eikä kenellekään terveysriski."

Ruokaturvan merkitys korostuu myös gmo:n kohdalla. Kyösti Arovuori muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan yhä vaikeammissa sääoloissa selviytyviä viljelykasveja:

"Jos aletaan ajaa tieteellistä kasvinjalostusmenetelmää ulos ilman mitään kunnollisia perusteita, voimistetaan sään ääri-ilmiöistä johtuvia uhkakuvia."

EU:n alueella gmo-lajikkeiden viljely on kielletty yhtä maissia lukuun ottamatta. Maatalousekonomistin mielestä tämä ei kuitenkaan ole etu, pikemmin päinvastoin. Muualla maailmassa jalostetaan jatkuvasti uusia lajikkeita, mutta Eurooppa jää kehityksessä jälkeen. Toisiin olosuhteisiin räätälöidyt kasvit eivät välttämättä menestykään täällä, kun tarve iskee.

"Toinen gmo-kiellon ongelma EU:n kannalta on se, että puhutaan että gmo-vapaus on meille etu. Mutta emmehän me tiedä, millainen etu se on, kun meillä ei ole sille hintaa. Meiltä puuttuu vertailu gmo-tuotteille", Arovuori jatkaa.

Toikkasen mielestä valintaa ei pitäisi tehdä kuluttajan puolesta, vaan asia pitäisi ratkaista kaupan hyllyllä.

"Kieltoa perustellaan myös sillä, että eurooppalainen kuluttaja ei halua ostaa gmo-ruokaa. Se on huono peruste. Jos ei halua, se tuote jää sinne kaupan hyllylle. Kuluttaja päättää, kuluttaja on kunkku – tässäkin."

Kuuntele lisää: millaisia läpimurtoja kasvinjalostuksella on viime aikoina saavutettu? Miten suuri ongelma ruokahävikki on ja mistä se muodostuu?

Kuutosjakson myötä Pettu jää kesälomalle, mutta voit kuunnella kaikki aiemmat Pettu-jaksot täältä!
 

Tilaa podcast: Apple, Android, RSS