Ajankohtaista

"Nykynuori – tulevaisuuden metsänomistaja", Anna-Kaisa Rämö, 25.8.2008

  •                                                  MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

    Metsänomistajakunnan rakennemuutos ja sen vaikutukset metsätalouteen ja puuntarjontaan herättävät kiinnostusta laajalti. Kehityksestä tehdyt arviot keskittyvät kuitenkin enimmäkseen metsänomistajakunnan rakenteessa tapahtuviin muutoksiin. Tulevien metsänomistajien arvomaailma sekä tavat ja tottumukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

    Metsänomistajaksi 20–30 vuoden kuluttua tuleva on tällä hetkellä noin parikymppinen nuori. Perusarvot ovat ihmisillä melko pysyviä, eikä iän karttuminen muuta niitä yleensä kovin voimakkaasti. Siksi olisi tärkeää tietää, mitä nykynuoret arvostavat yleisesti ja mitä he ajattelevat erityisesti metsäasioista. Tämän pohjalta voidaan arvioida, mitä nämä asenteet merkitsevät esimerkiksi metsänomistuksen, metsien hoidon, puuntarjonnan sekä metsien käytön kannalta. PTT:ssä onkin käynnistetty hanke, jossa pyritään selvittämään näitä asioita.

    Tutkimusta varten kerätystä aineistosta käy ilmi, että nuoret suhtautuvat metsiin varsin myönteisesti, eikä metsä jätä oikeastaan ketään välinpitämättömäksi. Nuoret liikkuvat metsässä mielellään, mutta enimmäkseen virkistysmielessä ja harrastusten yhteydessä. Lapsuuden leikkeihin metsät liittyvät nuorilla usein kiinteästi ja sitä kautta metsillä on myös tunnearvoa. Siteitä sukuun ja esivanhempiin metsät eivät sen sijaan edusta heille siinä määrin kuin nykymetsänomistajille. Kaikkiaan metsä ekologisena ympäristönä näyttää olevan nuorille paljon tutumpi kuin metsien taloudellinen merkitys.

    Nuorten asenteet viittaavat siihen, että tulevaisuudessa metsänomistajakunta jakautuu metsien käytön ja arvostusten mukaan erilaisiin ryhmiin nykyistä paljon selvemmin. Tällä puolestaan voi olla vaikutuksia puun tarjontaan ja tilarakenteeseen.

    Moni nuori liittää metsiin vahvasti luonnon ja sen suojelun. Nämä nuoret edellyttävät yleensä myös, että toimenpiteet metsissä tehdään luontoarvoja vaarantamatta ja metsämaisema säilytetään asutusten läheisyydessä koskemattomana. Lisäksi osa nuorista kokee, että menneiden sukupolvien työtä voi parhaiten vaalia tekemättä metsässä mitään. Tällainen käyttäytyminen vähentäisi ilman muuta puuntarjontaa.

    Nuorten joukosta löytyy myös niitä, joita metsänomistus kiinnostaa. Kiinnostuksen syyt kuitenkin poikkeavat monesti nykymetsänomistajien motiiveista. Tunnesiteiden sijaan on tullut huoli metsäteollisuuden puunsaannista ja työllisyydestä. Tunnesiteiden puuttuminen saattaa lisätä metsäkiinteistöjen kauppaa ja metsänomistusta sijoitusmielessä.

    Etenkin kun osa nuorista näkee metsän myös varteenotettavana sijoituskohteena. Tilakoko voi tämän seurauksena jopa kasvaa. Myös puunmyyntihalukkuutta tällainen kehitys saattaa lisätä. Tosin puunmyyntituloilla on nykynuorille vähäisempi merkitys kuin aiemmille metsänomistajasukupolville.

    Tietomäärän kasvu metsätaloudesta näyttäisi lisäävän nuorten kiinnostusta sekä metsänomistusta että metsänhoitoa ja metsien taloudellista hyödyntämistä kohtaan. Erityisesti nuorille suunnatun tiedotuksen avulla heidän kiinnostustaan voitaisiin edelleen kasvattaa. Tämä olisi metsätalouden jatkuvuuden kannalta tärkeää. Samalla huomisen puun tarjontaa voitaisiin varmistella jo tänään.




    anna-kaisa.ramo@ptt.fi