Ajankohtaista

Mitä nopeampi stoppi, sitä nopeampi teho

23.maaliskuu 2020
Janne Huovari
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari /// Twitter: @jhuovari

 

Maat ovat toisensa jälkeen tehneet päätöksiä rajuista toimista koronaviruksen leviämisen torjumiseksi. Toimilla pyritään ennen kaikkea säästämään ihmishenkiä. Nopeat ja tehokkaat toimet olivat tässä tilanteessa myös talouden kannalta paras vaihtoehto. 

Koronaviruksen alkuvaiheen vaikutukset iskevät rajusti talouteen. Kaikissa viruksen iskemissä maissa on jouduttu pysäyttämään yhteiskunta laajasti. Tähän on jouduttu sen takia, että nopeasti leviävä virus ylikuormittaa sairaanhoidon nopeasti. Koronavirusepidemian pysäyttämisessä tarvitaankin aluksi rajuja rajoittamistoimia, joilla kontaktit minimoidaan. 

Alkuvaiheen rajoitusten myötä osa taloudellisesta toiminnasta seisahtuu kokonaan ja ihmisten kulutus vähenee rajusti. Henkilökohtaista tapaamista ja liikkumista edellyttävät palvelut kärsivät eniten. Monet yrittäjät menettävät tulonsa kokonaan. Myös epävarmuuden kasvu saa kotitaloudet säästämään ja yritykset laittamaan investoinnit jäihin. 

Yleensä epidemioiden vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja palautuminen nopeaa. Koronan tapauksessa tämä vaikuttaa optimistiselta. Tästä huolimatta talous palautuu taudin hellittämisen jälkeen, kunhan emme anna tuotantokapasiteetin tuhoutua konkursseissa ja viruksen pahin vaikutusaika saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä. 

Suomen, niin kuin muidenkin maiden, massiivisten tukipakettien on tarkoitus auttaa pahimman yli. Niillä tuetaan yrityksiä, yrittäjiä ja työntekijöitä pärjäämään, kun työt loppuvat kysynnän puutteessa.  Tukitoimet ovat kuitenkin tekohengitystä niin kauan kuin epidemia on päällä. Nopeilla ja kovilla toimilla saamme toivottavasti lyhennettyä taudin vaikutusaikaa myös talouteen. Mitä nopeammin pysäyttäminen tehdään, sitä nopeammin se tehoaa. 

Viruksen taltuttaminen yhteiskunnan laajalla pysäyttämisellä on erittäin riskialtis toimenpide. Onnistuessaan sillä kuitenkin säästetään paljon ihmishenkiä. Se antaa myös paremman mahdollisuuden Suomen talouden toipumiselle koronakriisin jälkeen. 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.3.2020.