Ajankohtaista

"Metsäkäsitykset perustuvat mielikuviin", Anna-Kaisa Rämö, 25.2.2009

  •                                                  MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

    Suomalaisten metsänomistajien ennustetaan muuttuvan rakenteeltaan yhä enemmän koko väestön kaltaiseksi. Kun metsänomistajan tausta muuttuu, asenteetkin todennäköisesti muuttuvat, koska asenteet ovat sidoksissa taustaan.

    Toistaiseksi metsänomistajien asenteet näyttävät poikkeavan metsäasioissa muiden suomalaisten asenteista. Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista vastustaa avohakkuita.

    Suomalaiset ovat myös sitä mieltä, että metsäteollisuudella on liikaa valtaa metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Virkistyskäyttäjien ja metsänomistajien valtaa pidetään liian vähäisenä.

    PTT:n tutkimusten perusteella metsänomistajat ovat eri mieltä. Metsänomistajilla on pääasiassa myönteinen asenne hakkuita – myös avohakkuita – kohtaan. Hakkuita rajoittavien toimenpiteiden suhteen metsänomistajat ovat puolestaan kriittisiä. Metsänomistajat eivät myöskään koe oman päätösvaltansa siirtyneen jollekin toiselle taholle.

    Erot metsänomistajien ja muiden kansalaisten käsityksissä johtuvat todennäköisesti metsiin ja etenkin metsätalouteen liittyvän tiedon vähäisyydestä. Kansalaisten mielipiteet perustuvat siten enemmän mielikuviin kuin todelliseen tietoon.

    Esimerkiksi kouluopetuksessa metsätalous jää hyvin vähälle huomiolle. Kouluopetus painottuu ekologisiin ja ympäristöasioihin sekä globaaleihin kysymyksiin.

    Niinpä kaikille ei ole peruskoulun tai vielä lukionkaan jälkeen selvää edes se, että paperin valmistukseen tarvitaan puuta. Tai että puuta voi hyödyntää energiaksi muuallakin kuin saunan kiukaassa. Myös metsän ja metsäteollisuuden kansantaloudellinen merkitys jää monelle tuntemattomaksi.

    Kouluopetuksen lisäksi metsiin liittyviin käsityksiin ja asenteisiin vaikuttaa julkinen metsäkeskustelu. Julkisuudessa esiintuodut asiat eivät usein ole metsäsektoria mairittelevia. Negatiivinen leima ei siten ole mikään ihme.

    Kun metsätalouteen perehdytään syvemmin, asenteet muuttuvat metsän talouskäytön suhteen myönteisiksi. Tiedon lisääntyminen auttaa ymmärtämään metsän monet mahdollisuudet. Talouskäyttö ei sulje pois metsien muita käyttömuotoja.

    Valtaosa metsänomistajistakin haluaa käyttää metsiään monipuolisesti. Talouskäytön rinnalla he vaalivat myös luonto- ja virkistysarvoja. Näin metsänomistajat huolehtivat siitä, että metsäteollisuus saa puuta ja kansalaiset voivat hyödyntää jokamiehen oikeuksiaan ja nauttia metsistä monipuolisesti. 

    anna-kaisa.ramo@ptt.fi