Ajankohtaista

Metsäala - syksy 2020

  • Matti Valonen, Marjo Maidell, Paula Horne ja Maurizio Sajeva: PTT-ennuste – metsäsektori 2020 syksy. Helsinki 2020.

    Kartonki korvaa paperin metsäteollisuuden tärkeimpänä vientituotteena

    Maailmantalouden tuotanto ja kulutus alkoivat toipua kesällä, mutta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kysynnän ja tuotannon palautuminen on ollut heikompaa kuin Kiinassa. Talouden ja metsäteollisuustuotteiden kysynnän kunnon toipuminen edellyttää rokotteen markkinoille saamista. Graafisten papereiden kysyntä ja sen myötä vienti laskee tänä vuonna selvästi. Kemiallista metsäteollisuutta kannattelee kartongin ja esimerkiksi pehmopapereiden kasvanut kysyntä. Viennin painopiste on siirtymässä paino- ja kirjoituspapereista kartonkiin, jonka myötä Suomen paperin ja kartongin vienti muuttuu asteittain vastaamaan paremmin globaalia kysyntää. 

    Sahatavaran kysyntä on toipunut alkuvuodesta, mutta vienti laskee jyrkästi edellisvuodesta. Sahatavaran vientiä rajoittaa koronaan liittyvä epävarmuus, tuhopuun sahauksen myötä kasvanut sahatavaran tarjonta Euroopassa sekä öljyn alhainen hinta. Puunkäytön vähentyminen ja puuntuonnin lisääntyminen ovat hiljentäneet puun korjuuta kotimaassa. Puukauppa- ja hakkuumäärät nousevat ensi vuonna, jos teollisuuden vienti vetää. Puunhintojen muutokset ovat määrämuutoksia pienemmät, joten tämän vuoden lievää laskua seuraa ensi vuonna lievä nousu. Yksityismetsien bruttokantorahatulot vaihtelevat rajummin hakkuiden ja hintojen yhteisvaikutuksesta.

    Ennusteen kalvosarja on luettavissa täällä (linkki).

     

    Vientimarkkinat   2020e 2021e Puumarkkinat 2020e 2021e
    Paperi määrä -25% -10% Metsäteollisuuden puun käyttö -9% 4%
      hinta -4% -1%      
    Kartonki määrä 0% 9% Markkinahakkuut -15% 6%
      hinta -1% 1%      
    Massa (1) määrä -1% 2% Yksityismetsien puukaupat -11% 10%
      hinta -14% 6% Puun nimellishinta (2)    
    Sahatavara määrä -13% 8%     tukki -4% 1%
      hinta -3% 2%     kuitu -1% 2%
    Vaneri määrä -11% 8% Bruttokantorahatulot yksityismetsistä -19% 9%
      hinta -2% 2%      

    1: pääosin sellua, 2: pystykaupat, vuotuinen keskihinta

    Viennin toipuminen edellyttää maailmantalouden pääsemistä kunnon kasvuun 

    Maailmantalouden tuotanto romahti keväällä koronakriisin myötä. Kesällä tuotanto ja kulutus ovat toipuneet. Voimakkainta kasvu on ollut Kiinassa ja joissain muissa Aasian maissa, joissa tuotanto ylitti kesällä alkuvuoden tuotannon tason. Länsimaissa kysynnän ja tuotannon palautuminen on sen sijaan ollut heikompaa. Syksyllä tautitapaukset ovat myös lähteneet uuteen nousuun, mikä heikentää kysyntää jälleen, mutta kevään kaltaiseen tilanteeseen tuskin päädytään uudelleen. Viranomaiset, yritykset ja kuluttajat ovat sopeutuneet paremmin toimimaan tautitilanteessa. Talouden kunnon toipuminen edellyttää kuitenkin rokotteen markkinoille saamista, minkä oletetaan ennusteessa tapahtuvan ensi vuoden aikana. Ennusteeseen sisältyy tällä kertaa poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

    Metsäteollisuudessa markkinatilanne vaihtelee runsaasti tuotteesta toiseen. Esimerkiksi paperin kysyntä on laskenut selvästi, kun taas kartongin vienti on pysynyt viime vuoden tasolla. Kansainvälinen kilpailutilanne säilyy tiukkana, kunnes maailmantalous pääsee kunnon kasvuun. Suomen kilpailuasemaa heikentää korkeana säilynyt tuhopuun määrä Euroopan puumarkkinoilla, erityisesti Keski-Euroopassa ja Ruotsissa, mikä on laskenut metsäteollisuuden raaka-ainekustannuksia näillä alueilla. Tämä koskee niin mekaanista kuin kemiallistakin metsäteollisuutta. Euron vahvistuminen dollaria vasten on heikentänyt jonkin verran selluteollisuuden kilpailuasemaa, kun taas Ruotsin kruunun hienoinen vahvistuminen tasoittaa Suomen ja Ruotsin mekaanisen metsäteollisuuden kilpailuasemaa. 

    Tänä vuonna Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvo, PTT:n metsäalan ennusteessa seuraamien tuotteiden osalta, laskee 16 prosenttia edellisvuodesta. Viennin lasku johtuu pitkälti paperin tuotannon vähenemisestä, mutta myös massan ja puutuotteiden viennin arvo laskee, joka johtuu pääasiassa edellisvuotta alhaisemmista lopputuotteiden hinnoista. Kartongin viennin arvo säilyy liki edellisvuoden lukemissa. Vuonna 2021 metsäteollisuuden viennin arvo kohoaa kolme prosenttia kuluvasta vuodesta. Kaikkien paitsi paperin vientiarvo kohoaa kuluvan vuoden lukemista. Ensi vuonna kartonki korvaa paperin Suomen metsäteollisuuden tärkeimpänä vientituotteena viennin arvolla mitattuna. Metsäteollisuustuotteiden viennin toipuminen edellyttää, että maailmantalous pääsee kunnon kasvuun.

    Suomalainen massa- ja paperiteollisuus sopeutuu globaaliin kysyntään

    Euroopan graafisten papereiden kysyntä on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Koronaepidemia vaikutti eurooppalaisten paperin kulutukseen vahvasti ja sen seurauksena tämän vuoden tammi-heinäkuussa Euroopan graafisten papereiden kysyntä tippui yli viidenneksen viime vuoden vastaavasta. Vielä on epäselvää, milloin ja missä määrin kulutus ja kysyntä elpyvät koronatilanteen hellittäessä. 
    Suomalaisen massa- ja paperiteollisuuden arvokkain vientituote on perinteisesti ollut paino- ja kirjoituspaperi. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: tänä vuonna kartonki nousee paperin rinnalle. Paino- ja kirjoituspapereiden kapasiteettia on tänä ja viime vuonna suljettu ja lisää suljetaan todennäköisesti ensi vuonna. Sen sijaan tänä vuonna käynnistyy uutta kartonkikapasiteettia. Näin suomalainen massa- ja paperiteollisuus sopeutuu globaaliin kulutukseen, jossa kartonkien ja esimerkiksi pehmopapereiden merkitys korostuu.


     
    Koronan tuomaa kuoppaa graafisten papereiden kulutukseen ja vientiin on mahdotonta lyhyellä aikavälillä kompensoida muilla tuotteilla. Tuotannon muutokset eivät tapahdu hetkessä. Lisäksi esim. pehmopaperit, joiden kysyntä etenkin Aasiassa on nousussa, kannattaa jatkossakin valmistaa lähellä kuluttajaa. Pidemmällä aikavälillä massa- ja paperiteollisuuden viennin arvoon vaikuttaa se, missä määrin käynnissä oleva tuotekehitys johtaa Suomessa valmistettavien, puukuituun pohjautuvien tuotteiden teolliseen tuotantoon. 

    Paperin vienti laskee tänä vuonna selvästi

    Koronaepidemia vähensi Euroopan graafisten papereiden kysyntää voimakkaasti. Laskuun vaikuttivat keväiset koronan rajoitustoimenpiteet kuten lisääntynyt etätyö, koulujen sulkeminen ja yleistynyt verkkouutisten lukeminen. Kysynnän laskun lisäksi Suomen paperin vientiä vähensi tänä vuonna alkuvuoden työnseisaus ja etenkin kapasiteetin sulkemiset. Vaikka Euroopasta kantautui loppukesästä uutisia tiettyjen paperilaatujen kysynnän virkoamisesta, epidemian kiihtyminen uudelleen heikentää kulutusta syksyllä. Koko vuoden paperin vienti laskee peräti neljänneksen viime vuodesta. 

    Euroopassa eri paperilajien hinnat laskivat kysynnän hiipumisen myötä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Hintojen nousua tukevia tekijöitä ei tälle vuodelle ole nähtävissä ja siksi paperin vientihinta laskee noin neljä prosenttia viime vuodesta.

    Tänä vuonna Oulussa sulkeutuu kaksi hienopaperikonetta ja on todennäköistä, että ensi vuonna poistuu Kaipolan tehtaan myötä kolme sanomalehtipaperia ja päällystettyä mekaanista painopaperia valmistavaa konetta. Suomen graafisten papereiden kapasiteetti vähenisi näiden sulkemisten myötä reilun neljänneksen. Ensi vuonna paperinvienti laskeekin vielä kymmenen prosenttia tästä vuodesta. Graafisten papereiden tuotantoa vähennetään myös muualla Euroopassa, esimerkiksi Ruotsissa, siksi ylikapasiteettia poistuu ja vientihinta laskee ensi vuonna vain hieman. Ensi vuoden paperin kysyntään ja vientinäkymiin vaikuttaa kuitenkin vahvasti etenkin EU-maiden talouksien elpyminen. Vaikka talouskasvu ja kulutus palautuisivatkin jossain määrin ensi vuonna, ne vaikuttaisivat ennen kaikkea paperin vientihintaan eikä -määrään, jota paperikapasiteetin sulkemiset pysyvästi leikkaavat. 

    Kartongin näkymät ovat positiiviset

    Korona ja sen aikaansaamat muutokset kulutukseen ovat vaikuttaneet eri kartonkilaatujen kysyntään vaihtelevasti. Esimerkiksi elintarvikepakkausten kysyntä on kasvanut samalla kun ns. ylellisyystuotteiden pakkausten kysyntä on laskenut. Suomessa ensikuidusta valmistettavan kartongin kysyntää ylläpitää etenkin se, että sen käyttöä edellytetään hygieniavaatimuksiltaan tiukemmissa elintarvike- ja lääkepakkauksissa.

    Suomen kartongin viennissä tilanne on ollut hyvä. Alkuvuoden työnseisauksesta aiheutunut viennin lasku viime vuoteen verrattuna oli kesäkuuhun mennessä lähes kurottu kiinni. Loppuvuoden tuotantoa rajoittaa huoltoseisokit, joita siirrettiin alkuvuodesta jälkimmäiselle vuosipuoliskolle. Koko vuoden vienti pysyy viime vuoden tasolla ja keskimääräinen vientihinta laskee vain hieman.

    Oulussa tämän vuoden lopulla käynnistyvän kraftlinerin valmistuksen myötä kartongin ensi vuoden vientimäärä nousee noin yhdeksällä prosentilla. Lisäksi kotitalouksien kulutuksen uskotaan virkistyvän ensi vuonna, jonka myötä vientihinta hieman nousee.

    Kiina vetää sellun kysyntää

    Sellua vietiin vuonna 2019 ennätykselliset 4,5 miljoonaa tonnia. Sellun kysyntään on tänä vuonna vaikuttanut vähentävästi graafisten papereiden kulutuksen lasku ja kasvattavasti kartonkien ja pehmopapereiden kysynnän lisääntyminen. Kokonaisuudessaan Suomen sellun vienti on toipunut melko hyvin alkuvuoden työnseisauksesta, ja tänä vuonna vientimäärä jää vain hieman viime vuoden lukemien alle. 

    Pitkäkuituisen havusellun hintataso on sekä Euroopassa että Kiinassa pysynyt melko tasaisena tänä vuonna. Alkusyksystä hinnat ovat olleet loivassa nousussa. Pitkäkuituisen sellun varastot Euroopassa ovat viimevuotista korkeammat, mutta tilannetta tasoittaa loppuvuoteen suunnitellut huoltoseisokit. Loppuvuodesta sellun vientihinta nousee maltillisesti, mutta viime vuoden keskivientihinnasta jäädään kuitenkin noin 14 prosenttia.

    Suomessa valmistettavan sellun kysyntää vahvistaa jatkossa etenkin Kiina. Maan talouskasvu on palautumassa, lisäksi Kiina on kieltämässä kierrätyskuitua sisältävän jätteen tuonnin tämän vuoden lopussa. Kiinalaisen kierrätyskuitua käyttävän teollisuuden on jatkossa löydettävä uusia raaka-ainelähteitä, kuten ensikuidusta valmistettavaa sellua. Tämä vaikuttaa suomalaisen sellun ensi vuoden vientinäkymiin positiivisesti.

    Tee se itse -rakentaminen vauhditti sahatavaran kotimaan kulutusta 

    Sahatavaran vientimäärä laskee tänä vuonna 13 prosenttia. Keväällä pandemian hillitsemiseksi asetetut rajoitukset vähensivät rakentamista kaikissa Suomen tärkeissä sahatavaran vientimaissa, mikä vähensi vientiä. Tärkeistä vientimaista vienti kasvoi tammi-kesäkuussa ainoastaan Saudi-Arabiaan, Viroon ja Israeliin. Kevään jälkeen sahatavaran kysyntä on toipunut hiljalleen. Ensi vuonna vienti palautuu kahdeksan prosenttia, mutta jää vuotta 2019 matalammaksi. Palautuminen edellyttää kuitenkin tautitilanteen kurissa pysymistä. Viennin kasvua hidastaa koronakriisin lisäksi tuhopuun sahauksen myötä kasvanut sahatavaran tarjonta Euroopassa. 

    Koronan myötä vilkastunut tee se itse -rakentaminen ja remontointi on tänä vuonna lisännyt sahatavaran kotimaan kulutusta. Suomessa rakentaminen kasvoi toisella neljänneksellä ja ennakkotietojen mukaan rakentamisen tuotanto jatkoi kasvuaan kesällä. Rakennuslupien määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun, joka ennakoi asuntorakentamisen asettumista pidemmän aikavälin tasolle. (ks. PTT:n kansantalouden ennuste). Ensi vuonna sahatavaran kotimaan kulutus kääntyy asuntorakentamisen vetämänä laskuun.

    Euroopassa tämän vuoden toisella neljänneksellä Suomen tärkeimmistä Euroopan vientimaista rakentaminen laski eniten Iso-Britanniassa ja Ranskassa. Saksa ja Alankomaat selvisivät melko vähin vaurioin. Euroconstruct ennustaa rakentamisen volyymin laskevan tänä vuonna Euroopassa liki 12 prosenttia, mutta kasvavan ensi vuonna kuusi prosenttia. Ensi vuonna palautuminen on voimakkainta maissa, joissa rakentamisen lasku oli tämän vuoden alkupuoliskolla suurinta. Palautumisen voimakkuus riippuu pitkälti koronaepidemian kehityksestä.

    Japanissa puurunkoisten rakennusten aloitukset laskivat tammi-kesäkuussa 15 prosenttia ja puurunkoisten asuinrakennusten 14 prosenttia. Kuitenkin tammi-kesäkuussa Suomen sahatavaran vienti Japaniin laski maltillisesti. Keski-Euroopan kasvanut tuhopuun tarjonta ei heijastunut Japaniin, sillä maassa on tarkat laatuvaatimukset, joita tuhopuu ei täytä.

    Kiinassa korona saatiin tehokkaasti kuriin ja rakennusinvestoinnit kasvoivat tammi-kesäkuussa liki kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kilpailutilanne Kiinan sahatavaramarkkinoilla on viime vuoden tapaan kireä. Taustalla ovat Venäjän vahva markkina-asema ja Keski-Euroopan kasvanut sahatavaran vienti Kiinaan. Kireä kilpailutilanne on pitänyt hintatason matalana. Suomen vientihinta Kiinaan laski tammi-kesäkuussa 12 prosenttia.

    Sahatavaran vientihinnat laskevat jonkin verran tänä vuonna. Kuusisahatavaran keskivientihinta laskee kolme ja mäntysahatavaran neljä prosenttia. Vientihintojen nousua rajoittaa koronatilanteeseen liittyvä epävarmuus, tuhopuun sahauksen myötä kasvanut sahatavaran tarjonta Euroopassa ja öljyn alhainen hinta. Ensi vuonna sahatavaran vientihinnat nousevat vain maltillisesti.

    Tuhopuu pitää sahatavaran tarjonnan korkeana

    Maailmalla tuotettiin sahatavaraa viime vuonna liki 500 miljoonaa kuutiometriä, josta liki kolme neljännestä oli havusahatavaraa. Suomessa sahatavaraa tuotettiin viime vuonna reilut 12 miljoonaa kuutiometriä. Suomen osuus maailman kokonaistuotannosta oli vajaa kolme prosenttia. Tänä vuonna Suomen sahatavaran tuotanto laskee alkuvuoden työtaistelun, koronakriisin ja viime vuonna suljetun Kiteen sahan takia. Sahatavaran tämänhetkiset matalat vientihinnat heikentävät sahojen maksukykyä puusta. Toisaalta ostajien ja myyjien näkemykset hinnoista eriävät edellisvuosien korkeampien tukin hintojen myötä. Nämä tekijät hidastavat puukauppaa.

    Ensi vuonna sahatavaran tuotannon määrä kohoaa tämän vuoden alhaisista lukemista. Tänä vuonna viennin osuus sahatavaran tuotannosta laskee, sillä kotimaan kysyntä on vetänyt vientimarkkinoita paremmin. Ensi vuonna viennin osuus kasvaa jälleen.

    Vuodenvaihteessa sahatavaran tarjonta oli kysyntää korkeampi. Tarjontaa kasvatti Keski-Euroopassa ja Ruotsissa lisääntynyt myrsky- ja hyönteistuhopuun sahaus. Tuhopuusta valmistettu sahatavara kiristi viime vuonna kilpailua erityisesti Pohjois-Afrikan ja Kiinan markkinoilla, jonka seurauksena vientihinnat niihin laskivat voimakkaasti. 

    Tuhopuuta on tänäkin vuonna sahattu runsaasti Keski-Euroopassa ja menneenä kesänä hyönteistuhoja kertyi jälleen paljon. Helpotusta näihin ilmastonmuutoksen kiihdyttämiin tuhoihin ei ole luvassa, ellei tavallista kuivemmilta ja kuumemmilta kesiltä vältytä lähivuosina. Tuhopuun tarjonnan myötä kasvaneeseen sahauksen tarpeeseen vastatakseen yritykset ovat investoimassa uuteen kapasiteettiin. Investointisuunnitelmien toteutuessa Euroopan sahatavaran tuotantokapasiteetti kasvaa tänä ja ensi vuonna reilut kolme miljoonaa kuutiometriä. Tämä on likimain saman verran kuin Suomessa tuotetaan yhdellä vuosineljänneksellä.

    Maaliskuun alussa öljyn hinta romahti Venäjän ja Saudi-Arabian välisen öljyn hintasodan ja vähentyneen kysynnän takia. Sittemmin öljyn hinta on noussut jonkin verran. Öljyn alhaisen hinnan pelättiin heikentävän olennaisesti vientiä öljytuloista riippuvaisiin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin. Näin ei ole toistaiseksi käynyt, mihin osasyy lienee sahatavaran alhainen hintataso.

    Vanerin vienti elpyy loppuvuonna tuntuvasti

    Vanerin vienti laskee tänä vuonna 11 prosenttia. Laskun taustalla ovat tammi-helmikuun työtaistelu ja koronapandemian vastaiset rajoitustoimet. Rajoitustoimet vähensivät rakentamista ja huonekalujen sekä auto- ja kuljetusvälineteollisuuden tuotantoa Euroopassa. Alkuvuonna vanerin vienti laski liki neljänneksen, mutta ero kuroutuu pienemmäksi loppuvuonna. Ensi vuonna vanerin vienti kasvaa kahdeksan prosenttia kiitos heikon vertailuvuoden. Toisaalta viennin palautumista tukee rakentamisen ja huonekalujen sekä auto- ja kuljetusvälineteollisuuden tuotannon elpyminen.

    Tänä vuonna vanerin vientihinta laskee kaksi prosenttia ja nousee ensi vuonna saman verran. Havuvanerin vientihinta laskee tänä vuonna lehtivaneria vähemmän, mutta ensi vuonna lehtivanerin hinta kohoaa hieman havuvaneria enemmän.

    Vanerin tuotanto laskee tänä vuonna kymmenen prosenttia, mutta toipuu ensi vuonna kuusi prosenttia kysynnän elpyessä. Vanerin tuotantokapasiteetti laskee tällä ennustejaksolla UPM:n suljettua menneenä kesänä Jyväskylän vaneritehtaan, jossa valmistettiin sekä havu- että lehtivaneria. 

    Metsäteollisuuden tuotanto
      Paperi     
    milj. t.
    Massa      
    milj. t.
    Kartonki    
    milj. t.
    Sahatavara
    milj. m3
    Vaneri       
    milj. m3
    2016 6,8 10,9 3,3 11,4 1,1
    2017 6,7 10,8 3,6 11,8 1,2
    2018 6,7 11,7 3,8 11,8 1,2
    2019 5,8 11,6 3,7 11,3 1,1
      % % % % %
    2020e -25% 10% 0% -11% -10%
    2021e -10% -2% 9% 9% 6%

    Lähde: Metsäteollisuus ry, PTT:n ennuste (e)

    Hiljainen vuosi muuttuu loivaksi nousuksi ensi vuonna hakkuissa ja puumarkkinoilla

    Puunkäyttö supistuu ja tuonnin osuus kasvaa tänä vuonna – kotimainen puunkorjuu vähenee

    Vuoden vaihteen työtaistelut vähensivät puun käyttöä alkuvuonna, minkä jälkeen koronapandemian aiheuttama maailmantalouden notkahdus on supistanut metsäteollisuuden tuotantoa ja siten puun tarvetta. Pysyvämpiä muutoksia puun käyttöön eri puolilla Suomea aiheuttavat teollisuuden tuotantokapasiteetin muutokset. Kuusikuitupuun käyttöä vähentää Kaipolan tehtaan sulkeminen Jämsässä, mutta kartongintuotannon aloittaminen Oulussa lisää havukuidun käyttöä puolella miljoonalla kuutiometrillä. Muut suunnitellut investoinnit sahateollisuudessa ja selluteollisuudessa eivät vaikuta puunkäyttöön merkittävästi vielä tänä ja ensi vuonna. Metsäteollisuuden puun käytön kehitys on viime vuosina eriytynyt maakunnittain. Energiateollisuuden puun käyttö on lisääntynyt monissa maakunnissa, ja vähentynyt niissä, joissa metsäteollisuus on kasvattanut kysyntäänsä. 

    Metsäteollisuuden puunkäyttö laski viime vuonna reilun kolme prosenttia 71 miljoonaan kuutiometriin. Lasku oli suurempi puutuoteteollisuudessa kuin puumassateollisuudessa. Tänä vuonna myös massateollisuuden puunkäyttö vähenee selvästi ja koko metsäteollisuuden puunkäyttö supistuu lähes kymmenyksellä viime vuodesta.

    Lisääntynyt tuontipuun käyttö vähentää edelleen kotimaisen puun tarvetta. Puun tuonti lisääntyy vajaalla kymmenyksellä tänä vuonna ja nousee siten noin kuudesosaan metsäteollisuuden raakapuun kokonaiskäytöstä. Koivukuidun tuontimäärä nousi yli kymmenen prosenttia tammi-kesäkuussa viime vuoden alkupuoliskosta ja hakkeen tuonti jopa 26 prosenttia. Puun tuonnista reilu kolmasosa on haketta, jota tuodaan pitkälti suomalaisomisteisilta ja niiden lähistöllä sijaitsevilta sahoilta paikallisen kysynnän puuttuessa. Suomalaisella metsäteollisuudella on lisäksi korjuutoimintaa Venäjällä osana erityisesti rajan läheisten tuotantolaitosten puuhuoltoa. Koivukuitu, joka hakkeen lisäksi jäi Venäjän vuonna 2007 asettamien tullien ulkopuolelle, kattaa reilun 40 prosenttia puun tuonnista. Koivukuitua on runsaasti Venäjällä rajan lähialueilla, kun taas Suomessa koivukuitua kerätään pääosin sekaleimikoista tulevista eristä koivusellun tuotantoon. 

    Venäjän osuus tammi-kesäkuun tuontipuumäärästä on 76 prosenttia. Presidentti Putinin viimeaikainen ilmoitus puun vientikiellosta vuoden 2022 alusta ei koskisi koivukuitupuuta ja haketta, jotka kattavat yhteensä 87 prosenttia Venäjältä tuodusta puusta. Vientikiellon piirissä olevien havupuiden tuonti Venäjältä romahti jo vuoden 2007 jälkeen. Havukuitujen tuonti on laskenut tämän vuoden tammi-kesäkuussa entistäkin alhaisemmaksi. Myös havutukkien osuus puun tuonnista on pieni. Venäjä otti käyttöön WTO-jäsenyytensä myötä vuonna 2012 tariffikiintiöt alennettuine tullimaksuineen männyn ja kuusen viennille EU-maihin.

    Epävarma toimintaympäristö Venäjällä ei kuitenkaan ole houkutellut havupuiden tuonnin merkittävään lisäykseen ja vientikiellon uhka vähentää halukkuutta edelleen. Yksittäisille sahoille vientikiellolla voi kuitenkin olla suurtakin merkitystä. Viime vuoden lopulla astui voimaan lisäksi EU:n kasvinterveyslainsäädäntö, joka vaatii kasvinterveystodistuksen Euroopan ulkopuolelta tuotavalta havupuulta. Baltian maiden asema havukuidun tuontimaina korostuu siten edelleen. Baltia kattoi 61 prosenttia havukuidun tuonnista tämän vuoden tammi-kesäkuussa. 

    Kotimaassa viime talven huonot korjuukelit ohjasivat puunhankintaa kantaville maille ja kantavien teiden ulottuville osan suunnitelluista hakkuista jäädessä odottamaan kylmempiä kelejä. Kertyneitä varastoja on myös purettu tämän vuoden aikana. Hakkuumäärä oli tammi-heinäkuussa 18 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi. Loppuvuosi tasoittaa laskua ja tänä vuonna hakkuumäärä laskee kokonaisuudessaan 15 prosenttia. Suurin lasku on koivutukkien ja -kuidun korjuussa. Yksityismetsien hankintahakkuista kertyvä puumäärä laskee lähes neljänneksellä. Yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettu hakkuumäärä supistuu yksityismetsien hakkuita vähemmän, alle viisi prosenttia. Ensi vuonna elpynyt kysyntä nostaa tuotantoa ja kotimaisenkin puun kysyntää. Markkinahakkuut lisääntyvät noin kuudella prosentilla asettuen 58 miljoonaan kuutiometriin. 

    Puukauppa vauhtiin taas ensi vuonna

    Viime vuonna yksityismetsien pystykauppojen määrä laski liki kolmanneksella edellisvuodesta. Kauppamäärä laski selvästi enemmän kuin hakkuut, joten metsiin vuonna 2018 kertyneitä pystypuuvarastoja purettiin. Hankintakauppojen määrä laski suhteessa selvästi vähemmän, viisi prosenttia. 

    Tämän vuoden alkukuukausina puukauppa lähes romahti, kun lakot vähensivät puunkäyttöä. Elokuuhun mennessä tukkipuun pystykauppa oli enää vajaan viidenneksen viime vuotta jäljessä. Mäntytukin markkinat ovat olleet selvästi kuusitukin markkinoita hiljaisemmat. Myös kuitumarkkinoilla erityisesti mäntykuidun kaupat ovat vähentyneet, mutta kaikkiaan kuitupuun kauppamäärän laskuprosentti oli tammi-elokuussa tukkikauppoja suurempi verrattaessa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Koska viime vuoden syksyllä puukauppa hidastui, tämän vuoden pystykauppamäärien kokonaislasku on yhdeksän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Hankintakaupoissa ei vastaavaa elpymistä ole näkyvissä, vaan puukauppamäärä jää reilun viidenneksen viime vuotta pienemmäksi. Ensi vuoden kauppamäärät nousevat kymmenen prosenttia tämän vuoden lukemista. Kaupat kohdistuvat tänä ja ensi vuonna viime vuosia enemmän tukkivaltaisiin leimikoihin. Tuontipuu täyttää nimenomaan puumassateollisuuden puutarvetta.  

    Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi energiaturpeen käytön vähintään puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Alalla vallitseva näkemys on, että turpeen käyttö tulee puolittumaan tätäkin nopeammin jo markkinaehtoisesti. Hallituksen tavoitteena on, ettei ainespuuta ohjautuisi polttoon turpeen käytön vähentyessä. Kuluvalla ennustejaksolla 2020–2021 energiaturpeen käytön vähentymisellä ei välttämättä ole merkittävää vaikutusta energiapuun käyttöön ja hintaan, mutta tulevina vuosina kyllä, varsinkin jos energiapuulla korvataan turvetta lämmöntuotannossa.

    Puumarkkinoiden hiljeneminen laski puunhintoja, ensi vuonna vain pientä nousua

    Tukkipuun pystykauppojen vuosittaiset keskihinnat laskivat yli kymmenyksen viime vuonna puutuoteteollisuuden vientihintojen laskun myötä.  Sen sijaan kuitupuun keskihinnat pysyttelivät vuoden 2018 lukemissa selluhintojen tukemina. Kuluvan vuoden tammi–elokuussa havutukkien keskihinnat ovat laskeneet edelleen viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta yli viisi prosenttia. Mäntytukin hinnanlasku on hieman jyrkempi kuin kuusitukilla. Myös mäntykuidun hinta on laskenut suhteessa enemmän kuin kuusikuidun, vaikkakin kuitupuun hinnan kehitys on ollut maltillisempaa kuin tukkipuulla. 

    Tukkien vuotuinen keskihinta pystykaupoissa laskee tänä vuonna yli kaksi prosenttia viime vuoteen verrattuna. Mäntytukin hintalasku on jyrkin, yli neljä prosenttia, ja koivutukin loivin. Kehitys heijastaa sahatavaran vientihintojen laskua ja viennin painottumista halvemman tavaran maihin.  Ensi vuonna havutukkien vuotuiset keskihinnat nousevat maltillisesi tämän vuoden keskihinnasta, jos alkuvuoden korjuuolosuhteet ovat normaalit, eikä kysyntää jouduta taas suuntaamaan sulan maan ajan leimikoihin. 

    Kuitupuiden vuotuiset keskihinnat päätyvät tänä vuonna reilun prosentin viimevuotista alemmiksi.  Kuitupuun vuotuinen keskihinta nousee loivasti ensi vuonna.

    Puutavaralajien myyntimäärillä painotettujen keskihintojen pohjalta laskettu puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta laskee tänä vuonna kaksi prosenttia. Ensi vuonna keskikantohinta nousee hieman tämän vuoden keskihinnasta. 

    Yksityismetsien bruttokantorahatulot laskivat viime vuonna huippuvuodesta 2018 14 prosenttia hakkuu- ja kauppamäärän vähenemisen ja puun hinnanlaskun takia. Yksityismetsien kantorahatulot laskivat kahteen miljardiin euroon. Tukkipuun osuus yksityismetsien kantorahatuloista oli viime vuonna 67 prosenttia, hienoinen lasku johtui kuitupuun hinnan ja kauppamäärän loivemmasta laskusta. 

    Tänä vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot laskevat edelleen puun hinnan, kauppojen ja hakkuiden vähentymisen myötä 19 prosenttia eli noin 1,6 miljardiin euroon. Ensi vuonna yksityismetsien tulot nousevat yhdeksän prosenttia kuluvasta vuodesta hakkuumäärän lisääntyessä ja puunhintojen noustessa hieman. 

    Hyönteistuhot ovat vaikuttaneet kansainvälisiin puumarkkinoihin koronaa enemmän 

    Viimeisen reilun vuoden aikana Keski-Euroopan maiden, Ruotsin ja Viron raakapuun hinnat ovat laskeneet. Syy on ollut, että vahingoittuneen puun määrä on kasvussa. Viime vuosina myrsky- ja hyönteistuhot ovat runnelleet Keski-Eurooppaa pahoin, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Tuhoja ovat edistäneet kuumat kesät, jotka ovat heikentäneet metsien terveyttä ja luoneet otolliset olosuhteet kaarnakuoriaisten lisääntymiselle. Hyönteisten populaatiot eivät romahda nopeasti ja tämä tarkoittaa, että tuhot jatkuvat. On todennäköistä, että ylitarjonta puumarkkinoilla jatkuu vielä vuosia. koska hyvin kuivan kesän jälkeen voi mennä jopa viisi vuotta, ennen kuin kaarnakuoriaisten populaatio asettuu tavalliselle tasolle. Kuusi on kärsinyt mäntyä enemmän kaarnakuoriaisen aiheuttamista tuhoista. 

    Myrsky- ja hyönteistuhoista ovat kärsineet eniten Saksa, Tšekki ja Itävalta, mutta myös Puola, Sveitsi, Slovakia, Italia ja Ruotsi. Tälle vuodelle Tšekin metsäinstituutti ennakoi 40-60 miljoonaa kuutiometriä vahingoittunutta puuta. Saksassa vahingoittunutta puuta on arvioitu olevan syyskuun 2020 alkuun mennessä 73 miljoonaa kuutiometriä. Saksan metsätuhot ovat aiheuttaneet metsätalouden kannattavuuskriisin, ja moni metsänomistaja on jättänyt metsänsä hoitamatta. Puuta jää paljon metsiin, ja sahat ovat jatkaneet toimintaansa korjatun puun voimin. Puuvarastot nousevat.

    Tilanne aiheutti Saksassa tukkipuun viennin voimakkaan nousun, jopa 75 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Saksan tukkipuun viennistä lähes 60 prosenttia suuntautui Kiinaan. Saksan vienti EU-alueelle on noussut 38 prosenttia. Suurin osa tästä on viety Itävaltaan. 

    Ruotsissa suurin osa tukkipuun varastoista on täynnä, ja puun kysynnän uskotaan olevan erittäin hyvä koko maassa. Koko Ruotsissa on ennustettu tälle vuodelle noin 7 miljoonaa kuutiometriä vahingoittunutta puuta, noin 20 prosenttia kaadetun puun keskimäärästä viime vuosina. 

    Tukkipuun hinnat Keski-Euroopassa pysyvät alhaalla 

    Hintakehitys kuusitukilla ja kuusikuidulla peilaa metsätuhojen alueellista jakaumaa kuten edellä kuvattiin. Saksassa, Tšekissä ja Itävallassa hinnat ovat laskeneet nopeammin verrattuna Ruotsiin, Viroon ja Suomeen. Mäntytukin ja -kuidun hintakehitys ei ole juuri poikennut kuusitukkiin ja -kuituun verrattuna.
    Tämän takia puun hintojen nousuun ei uskota, koska markkinatilanne on aivan liian epävarma. Erityisesti Keski-Ruotsissa markkinat ovat levottomat kaarnakuoriaisten aiheuttamien tuhojen vuoksi. Etelä-Ruotsi on omassa hintaluokassaan, ja Pohjois-Ruotsi on nähnyt pienimmät hintaliikkeet.

    Ruotsin metsäviraston tilastojen mukaan puutavaran hinnat laskivat koko maassa edelleen toisen vuosineljänneksen aikana. Kuitupuun markkinoilla tilanne on ollut epäselvä. Ruotsissa kuitupuun tarjonta on ollut runsasta koko maassa, koska metsänomistajat ilmeisesti halusivat tehdä nopeasti kauppoja ennen kuin hinnat laskivat. Kuitupuun hinnat ovat laskeneet vaihtelevassa määrin eri puolilla maata, ja lasku näkyy eniten Keski-Ruotsissa. Tämä on tehnyt Keski-Ruotsin hintakuopan syvemmäksi kuin koskaan. Pidetään erittäin todennäköisenä, että hintojen laskua nähdään edelleen sekä Etelä- että Pohjois-Ruotsissa. Mäntytykin ja -kuidun keskihinta on tällä hetkellä korkeampi kuin kuusella Keski-Ruotsissa, mitä ei ole tapahtunut sitten vuoden 2011. Virossa hinnat olivat ensin nousussa, mutta lähtivät uudelleen laskuun, luultavasti koska kysyntä Ruotsista laski.
     

    Lisätietoja:

    Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Marjo Maidell, p. 040 164 8169
    Saha- ja vaneriteollisuus: metsäekonomisti Matti Valonen, p. 040 164 8151
    Puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh. 040 592 6820
    sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi