Ajankohtaista

Matti Valonen: Metsä Groupin sahainvestointi edistää konsernin kilpailukykyä ja päästövähennyksiä

2.huhtikuu 2020
Matti Valonen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Metsä Groupin sahainvestointi edistää konsernin kilpailukykyä ja päästövähennyksiä

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti

Metsä Groupin päätös rakentaa uusi saha Raumalle oli erittäin tervetullut uutinen koronakriisin keskellä. Päätös kertoo Metsä Fibren ja koko konsernin vahvasta tulevaisuudenuskosta. Sahat ovat nyt ja tulevaisuudessa elintärkeä osa suomalaista biotaloutta. Investointi kertoo myös suomalaisen kone- ja laitevalmistajien kilpailukyvystä, sillä sahalinjan toimittajaksi on valittu Veisto Oy.

Sahainvestoinnin arvo on 200 miljoonaa euroa. Sahan rakentamisen on määrä alkaa toden teolla tänä keväänä. Valmista olisi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä, mutta koronavirusepidemia saattaa viivästää aikataulua. Valmistuessaan saha käyttää tukkia vuosittain noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä ja sen kapasiteetti on 750 tuhatta kuutiometriä vuodessa. Sahan tuotantokapasiteetti ei kuitenkaan kerro todellisesta tuotantomäärästä, sillä sahat eivät pyöri täydellä kapasiteetilla huoltoseisokeista ja kustannussyistä johtuen. Tavanomainen kapasiteetin käyttöaste vaihtelee 90 prosentin molemmin puolin.

Tuotannon kestävyys tärkeää kansainvälisessä kilpailussa

Metsä Fibre on osa Metsä Groupia, jonka strategisiin tavoitteisiin kuuluvat tehtaat, jotka eivät käytä fossiilisia polttoaineita. Tätä strategista tavoitetta yhtiö toteutti rakentamalla Äänekosken biotuotetehtaan ja seuraava askel on Rauman saha ja Kemin mahdollinen biotuotetehdas. Yhtiössä on siis halu tehdä kaikista tuotantolaitoksistaan fossiilisia polttoaineita käyttämättömiä. Strategia on oikeansuuntainen ja tulee palkitsemaan pidemmän päälle, kun Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) myötä päästöjen vähentämisen merkitys korostuu. Seuraavina vuosikymmeninä kansainvälisessä kilpailussa pärjää se, jonka tuotanto on puhtainta ja kestävintä.

Sahat eivät sinänsä kuluta juurikaan fossiilisia polttoaineita, mutta sahainvestointi auttaa Metsä Fibren Rauman tehdasaluetta fossiilittomaksi tarjoamansa bioenergian avulla. Tämä ei tietenkään ole ainoa asia investointipäätöksen taustalla, vaan keskeistä on eritoten kilpailukyvyn lisääminen.
Suomessa tuotettiin viime vuonna sahatavaraa 11,4 miljoonaa kuutiometriä. Sahojen todellinen tuotantokapasiteetti on tätä suurempi ja lienee vähintään 13 miljoonaa kuutiometriä. Tuotannosta suuntautui vientiin viime vuonna lähes 80 prosenttia. Sahatavaran tuotannosta noin 40 prosenttia tuottavat metsäteollisuuskonsernit ja loput itsenäiset sahat. Teollisia sahalaitoksia on Suomessa noin 80, jotka työllistivät viime vuonna noin 8 000 työntekijää.

Uudesta sahasta tulossa yhtiön tehokkain

Sahojen tuotannon tehokkuutta on vaikea arvioida julkisten tietojen perusteella. Alla olevaan taulukkoon on suhteutettu esimerkin vuoksi Metsä Fibren sahojen tehokkuuden vertailemiseksi tuotantokapasiteetti työntekijämäärään. Korostan, että tämä suhdeluku on vain suuntaa-antava, eikä sen valossa voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä sahan tehokkuudesta, sillä tehokkuus ja työntekijämäärä riippuvat monista tekijöistä. Lisäksi Rauman sahan tuleva työntekijämäärä on edelleen vain arvio, joka saattaa muuttua.

Tässä vertailussa Rauman saha nousee omaan luokkaansa suhteessa muihin yhtiön sahoihin, joka kielii laitokseen tulevasta modernista teknologiasta. Vilppulan saha on suhdeluvun perusteella Metsä Fibren sahoista toiseksi tehokkain. Tämä ei ole yllätys, sillä yhtiö on investoinut Vilppulan sahaan runsaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Vertailun häntäpäässä on Merikarvian saha, jonka suhdeluku on huomattavasti Rauman ja Vilppulan sahoja heikompi.

Nieleekö Rauman uusi saha jonkin Metsä Fibren pienemmistä sahoista? Investointia on varmasti punnittu monesta eri vinkkelistä, mutta sivusta seuraaville vain aika näyttää, miten Rauman saha vaikuttaa yhtiön muihin sahoihin. Sahojen sijainnin kannalta on tärkeää, ettei raaka-ainetta tarvitse kuljettaa kaukaa, ja että se sijaitsee lähellä vientisatamaa, jottei toisaalta lopputuotteita jouduta kuljettamaan pitkiä matkoja. Mitä pidemmän matkan raaka-ainetta ja lopputuotteita joutuu kuljettamaan, sen enemmän kuljetuskustannuksia. Toisaalta integraateille tärkeää on myös sijainti lähellä kemiallisen metsäteollisuuden tuotantolaitoksia, jotta saadaan synergioita, kuten Raumalla.

Suomessa on investoitu viime vuosina paljon kemialliseen metsäteollisuuteen, joka tarvitsee kuitupuuta. Hakkuilta tulee kuitenkin aina myös tukkia, joten tarvitaan tukkia käyttäviä moderneja tuotantolaitoksia.

--

Lue kevään metsäalan ennusteemme täältä: https://www.ptt.fi/ennusteet/metsaala.html