Maa- ja metsätalousministeriölle 8.2.2019 / Asetus päivittäistavarakauppapalveluiden tukemisesta monipalvelukeskuksina harvaan asutuilla maaseutualueilla vuosina 2019—2020

Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä

7 elokuu 2020



  • ASIANTUNTIJALAUSUNTO

    Valtioneuvoston asetus päivittäistavarakauppapalveluiden tukemisesta monipalvelukeskuksina harvaan asutuilla maaseutualueilla vuosina 2019—2020

    PTT:n asiantuntijalausunto  perustuu  vuonna  2017  toteutettuun, maa-ja metsätalousministeriön rahoittamaan Kyläkauppaselvitykseen (1) ja sen tu-loksiin.Yleisellä tasolla valtioneuvoston esitys vastaa tutkimuksessa esille nousseisiin painopisteisiin. Kyläkauppojen roolin ohjaaminen harvaanasuttujen maaseutualueiden monipalvelukeskuksiksi kauppojen liiketoimintaedellytyksiä vahvistamalla on oikean suuntainen tavoite.

    Luonnoksen mukaan päivittäistavarakauppojen tuen tarkoituksena on turvata ja tarjota kannuste päivittäistavarakauppapalveluiden tuottamiselle ja saatavuudelle harvaan asutulla maaseutualueella ylläpitämällä ja lisäämällä näiden palveluiden monipuolisuutta.Tarkoitus on hyvin määritelty. Esitysluonnoksen  mukaisesti tuen  kohdentaminen  palvelutarjonnan  monipuolistamiseen on rajattu riittävällä tarkkuudella.

    On perusteltua, että avustusta maksetaan vain investoinnista aiheutuneisiin kustannuksiin.Tärkeää on myös selvitys avustuksen käytöstä. Kertaluontoisella avustuksella palvelutarjontaa laajentavaan investointiin on mahdollisuus parantaa avustuksen saajan toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta.Riittävä raportointi mahdollistaasen, että tuen vaikutuksista pystytään toteuttamaan kattava vaikuttavuusarviointi.

    Esitetyillä avustuksen saajan yleisillä ehdoilla tuki on mahdollista kohdistaa toimijoille, joilla on sen avulla realistiset mahdollisuudet liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen. Toisaalta kannattavuuden parantumisen ja liikevaihdon kasvun myötä avustuksen saaja voi rajautua pois mahdollisista myöhemmistä avustuksenhakukierroksista, jos kokeilua jatketaan.Tämän osalta on keskeistä, että tuen avulla pystytään luomaan tukijärjestelmästä riippumatonta, kestävää liiketoiminnan kasvua. Myös tältä osin järjestelmän vaikuttavuus tulee arvioida tukijärjestelmän päättymisen jälkeen.Tuen enimmäismäärä, määräaikaisuus ja rajaus yleisistä ehdoista avustuksen saajalle pitävät tukikokeilun  kustannukset  kohtuullisina ja  parantavat tuen  vaikuttavuutta liiketoiminnan  kehittämisen  näkökulmasta.

    On  perusteltua arvioida, että määräaikaisuuden seurauksena  tuen  avulla  toteutetaan sellaisia  investointeja,joilla  on liiketoiminnalliset edellytykset myös pidemmällä aikavälillä.

    Edellä mainituista syistä johtuen avustuksella ei ole syytä olettaa olevan merkittäviä alueellista kilpailua vääristäviä vaikutuksia.Yleiset ehdot täyttäville kyläkaupoille, joilla on monipuolisesta palvelutarjonnasta huolimatta vaikeuksia pitää toimintansa kannattavana, voi olla syytä harkita lisäksi erillistä investointitukea. Investointien  tulisi  kohdistua  myymälälaitteiden  tai –rakennuksen energia-ja ympäristötehokkuuden parantamiseen Kyläkauppaselvityksessä esitetyn tukimuodon mukaisesti.

    Tämän kaltaiseen investointitukeen on mahdollista soveltaa myös olemassa olevia yritystukia, joita on mahdollista sopeuttaa ja kohdistaa kyläkauppojen saataville.

    Helsingissä 8.2.2019

    Lauri Vuori
    Kyösti Arovuori

    1 Vuori, L. ym. 2017. Kyläkauppaselvitys. PTT:n työpapereita 193. Saatavilla: http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/kylakauppaselvitys.html